Milloin siirryn uuden työnantajan palvelukseen? Unohtuiko terveyserojen kaventaminen? Mitkä erikoistason palvelut yhtiöitetään? Lääkäreitä ­askarruttaa sote-uudistuksessa moni asia. Pyysimme lukijoilta kysymyksiä sotesta, ja nyt ­asiantuntijat vastaavat saamiimme kysymyksiin.

Aikataulu kiinnostaa. Milloin on odotettavissa, että olisin ns. uuden työnantajan palveluksessa? Kysyn erityisesti säästövapaiden käyttämisen vuoksi, etteivät häviä tai tule maksetuksi rahana.

– Henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti eli niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Uudistus on voimassa 1.9.2019 alkaen. Tämän yksityiskohtaisemmin en osaa tässä vaiheessa sanoa.

– Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä. Säädöksiä muokataan niin, että ne koskevat myös maakuntien henkilöstöä.

sosiaalineuvos Kari Haavisto, STM

Onko sosiaaliryhmien välisten terveyserojen kaventaminen jäänyt lopullisesti pois uudistuksesta?

– Terveyserojen kaventaminen mainittiin marraskuisessa pääministerin ilmoituksessa, jolla uudistusta linjattiin. Sen jälkeen asia ei ole ollut kovin painokkaasti esillä. Nyt, kun uudistuksessa aletaan päästää konkreettisten esitysten tasolle, olisi oikea aika pohtia myös tätä.

– Sosioekonomiset tekijät voitaisiin ottaa huomioon maakuntien valtionosuuksissa tai tuottajien korvausperusteissa. Esimerkiksi niin, että ne maakunnat saisivat enemmän, jotka ovat onnistuneet eroja kaventamaan.

– Myös mittareita pitää kehittää. Terveyseroista ei ole kovin paljon tietoa alueittain.

tutkimusprofessori Unto Häkkinen, THL

Perustason palvelut yhtiöitetään, ja erikoistason palvelut "soveltuvin osin". Mitä tämä tarkoittaa? Tulkitaanko tämä niin, että yhtiöitetään ne osat erikoistason palveluista, joissa on jo markkinoita, ja maakunta velvoitetaan edesauttamaan markkinoiden syntyä?

– Kenelläkään ei tällä hetkellä taida olla tarkkaa käsitystä, kuinka laajasti palveluita luetaan kilpailun piiriin. Ajatuksia on erilaisia, mutta arviolta yli puolet palveluista kuuluisi tähän ryhmään. Tämä tarkoittaisi perustason palveluita, jonkinlaisia erikoissairaanhoidon palveluita ja osuutta sosiaalipalveluista. Määrittely ei ole yksinkertaista muun muassa julkisen vallan käyttöön liittyvien kysymysten takia.

tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Miksi yhtiöittäminen on samalla automaattisesti avaus avoimeen globaaliin kilpailuun? Voisiko alueellinen sote-organisaatio perustaa vaaleissa valitun edustajiston päätöksellä yhtiön, joka järjestää sote-palvelut käytössä olevilla resursseilla? Verorahat eivät menisi veroparatiiseihin ja ulkomaisten pääomasijoittajien taskuihin.

– Jos uudistus tehdään hallituksen linjausten mukaan, tällaista organisaation päätöstä ei voisi tehdä. Linjauksen mukaan eri toimijat on tarkoitus tuoda kilpailun piiriin tulevissa palveluissa samalle viivalle. Kilpailulainsäädännön ja EU-tason säätelyn mukaan tuottajia ei voi kohdella julkisissa hankinnoissa eri tavoin.

– Mikään ei edellyttäisi, että sote-palvelut avataan kilpailulle. Monessa EU-maassa ne ovat yleisen kilpailulainsäädännön ulkopuolella, mutta Suomessa tätä on haluttu tulkita eri tavalla. On luultavaa, että linjaukset yhtiöittämisestä tekevät sote-uudistuksesta jossain määrin monimutkaisen. Vastaavia järjestelyjä ei ole muissa maissa. Valmistelu on kesken, mutta näyttäisi, että linjaus riisuisi isolta osin maakunnilta mahdollisuudet ohjata tehokkaasti palveluja ja palvelurakennetta.

tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Onko keskussairaala yksi palveluiden tuottaja muiden joukossa? Voiko se hävitä kilpailun jostain tietystä leikkauksesta?

– Maakunta tuottaa sote-palvelut itse tai käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Järjestäminen ja tuotanto erotetaan eri organisaatioihin. Yksityisen ja kolmannen sektorin hyödyntämistä tuotannossa lisätään.

– Jos palvelut eivät ole markkinaehtoisia tai valinnanvapausjärjestelmän piirissä, maakunnan laitos tai yhtiö voi tuottaa palvelut. Niitä ei tarvitse kilpailuttaa. Vielä ei tiedetä, mitkä palvelut näitä ovat.

– Käytännössä merkittävää osaa erikoissairaanhoidon palveluista ei tarvinne kilpailuttaa.

hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM

Tuleeko kunnan terveyskeskuksen tilalle maakunnan terveyskeskus, vai voiko lääkäripalveluita tuottaa vaikkapa kunta tai yritys?

– Maakunta tuottaa sote-palvelut itse tai käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Kunta ei voi olla palveluntuottaja. Maakunnan on erotettava oma palveluntuotantonsa hoidettavaksi erilliselle oikeushenkilölle, joka voi olla osakeyhtiö tai julkisoikeudellinen laitos.

– Valinnanvapausmallia vasta valmistellaan, eikä vielä voida sanoa, millä perusteilla yksityinen tai kolmannen sektorin palvelujen tuottaja voi tuottaa valinnanvapauspalveluita.

hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM

Kuka vastaa tk-päivystyksestä, jos terveysasemat on kilpailutettu?

– Maakunta järjestää palvelut. Palvelujen tuottajia voi olla useita.

– Nykyisin ympärivuorokautiset päivystykset ovat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksissä. Näin on pääosin jatkossakin. Samoin kiirevastaanottotoimintaa on edelleen peruspalveluiden yhteydessä.

– Tavoitteena on, että terveysasemat tarjoavat kiirevastaanottoja enemmän myös iltaisin ja viikonloppuisin päivällä, väestön tarpeiden mukaisesti. Palveluntuottajien kilpailutus voi antaa maakunnille mahdollisuuden kiirevastaanottojen lisäämiseen.

lääkintöneuvos Timo Keistinen, STM

Mikä on opiskelijaterveydenhuollon tulevaisuus?

– Ei ole mitään linjausta opiskeluterveydenhuollosta. Todennäköisesti Brommelsin ryhmä tulee ehdottamaan (ja hallitus päättämään), että siihen ei kosketa monikanavarahoituksen yksinkertaistamisen yhteydessä – siitäkään ei voi vielä olla varma.

muutosjohtaja Sinikka Salo, STM

Valinnanvapauden myötä tiedon pitäisi siirtyä potilaan mukana. Miten tämä aiotaan toteuttaa, kun tietojärjestelmät eivät edes samassa kunnassa kommunikoi keskenään?

– Potilastiedot siirtyvät jatkossa valtakunnallisten Kanta-palveluiden avulla. Teknisesti tämä on mahdollista jo nyt vastaavalla toimintamallilla kuin sähköinen lääkemääräyskin. Kaikkien tietojärjestelmien ei tarvitse kommunikoida keskenään, jos tiedot talletetaan ja niitä haetaan Kannan kautta.

– Nykyisten potilastietojärjestelmien käyttöliittymät Kantaan kaipaavat parannuksia, mutta toisaalta järjestelmiä ollaan uusimassa koko Suomessa. Juuri nyt pohditaan, ratkaisisiko kansallinen katseluliittymä Kanta-arkiston potilastietojen käyttämiseen liittyvät ohjelmisto-ongelmat.

kehittämispäällikkö Maritta Korhonen, STM

Jos potilaat saavat vapaasti valita tuottavan yksikön, miten pienet yksiköt hoitavat esimerkiksi mielenterveystyön, kotisairaanhoidon, fysioterapian ja puheterapian?

– STM:n selvityshenkilöryhmä arvioi asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista osana sote-uudistusta. Professori Mats Brommelsin selvitysryhmän väliraportti julkistettiin 15.3.2016 ja ehdotus valmistuu 31.5.2016. STM on asettanut huhtikuussa valmisteluryhmän asiakkaan valinnanvapauden ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamiseen liittyvän lainsäädännön valmistelua ja vaikutusarviointeja varten.

– Nyt on käytettävissä selvitysryhmän väliraportti. Vielä ei ole tiedossa, mikä on selvitysryhmän lopullinen ehdotus ja mikä sen jälkeen on hallituksen päätös. Siksi valinnanvapautta ja monikanavarahoitusta koskeviin kysymyksiin on liian aikaista vielä vastata.

muutosjohtaja Sinikka Salo, STM

Miten kannustetaan siihen, että palveluntuottajat käyttävät tehokkainta hoitomallia ja alkuvaiheen hoito tehdään huolella?

– Kun on käytettävissä tieto siitä, mikä hoitovaihtoehdoista on paras vaikuttavuudeltaan ja kustannuksiltaan, korvausperusteet laaditaan niin, että palveluntuottajalla on intressi hoitaa asiat kerralla kuntoon. Korvausperusteilla estetään myös hoito- ja kustannusvastuun pallottelu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja eri palveluntuottajien välillä.

– Korvausperusteet luonnostellaan, kunhan hallitus kesällä päättää, millainen asiakkaiden valinnanvapausmalli otetaan käyttöön.

johtaja Markku Pekurinen, THL

Ratkaistaanko sotessa tilaajan ja maksajan ongelma, ja onko sotesta tulossa jonkinlainen palvelusetelimalli?

– Hallitus on linjannut, että Suomessa toteutetaan valinnanvapausmalli, jossa palveluntuottajat ovat maakuntien yhtiöitä, yksityisiä yrityksiä ja järjestöjä. Niillä kaikilla on samat hyväksymiskriteerit. Asiakas valitsee mieluisimman palveluntuottajan.

– Maakunta maksaa palveluntuottajille korvauksen listautuneista henkilöistä. Korvausperusteita lienevät esimerkiksi ikä, sukupuoli ja perussairaudet. Hallitus päättää valinnanvapausmallista kesällä ja sen jälkeen arvioidaan korvausperusteet.

johtaja Markku Pekurinen, THL

Jos rahoitusta jaetaan tuotetun terveyshyödyn perusteella, mistä saadaan toimivat mittarit?

– Vastausta ei vielä ole, mutta asia on työn alla. Tarkoitus on, että mittareita on käytössä vuonna 2019. Tarkoitus on lisätä arvioinnin ja mittariston käyttöä rahoitusmekanismissa ja asiakkaan valinnanvapauden edistäjänä.

– Nyt kartoitetaan olemassa olevia hoidon ja hoivan mittaristoja, joita on käytössä erityisesti erikoissairaanhoidossa. Tavoitteena on luoda yksinkertainen malli. Yksittäisten toimenpiteiden mittaaminen edellyttäisi raportointia ja kirjaamista ja siten lisäisi byrokratiaa.

ylijohtaja Veli-Mikko Niemi, STM

Miten käy opetuksen ja erikoistumisen sairaaloissa?

– Lääkäri- ja erikoislääkärikoulutukseen maksettavaa valtion rahoitusta on tarkoitus jatkaa. Siihen liittyen ainakin maakunnan määräysvallassa olevilla toimintayksiköillä säilyy velvollisuus olla mukana koulutuksen järjestämisessä. Yksityisten palvelujen tuottajien asemaa koulutuksessa on vielä tarpeen selvittää.

hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM

Kiitämme professori Markku Löytöstä avusta väestömäärän perusteella tehdyn kartan laadinnassa.