Ilman sosiaali- ja terveysministeriön myötävaikutusta terveydenhuollossa ei tapahdu ainuttakaan suurta muutosta. Lääkäreitä ministeriössä on vain 19, eikä uudistusten suuntaa välttämättä kysytä heiltä.

Ilman sosiaali- ja terveysministeriön myötävaikutusta terveydenhuollossa ei tapahdu ainuttakaan suurta muutosta. Lääkäreitä ministeriössä on vain 19, eikä uudistusten suuntaa välttämättä kysytä heiltä.

Käytännössä STM valmistelee ja toteuttaa hallituksen päätöksiä eli poliittista tahtoa. Virkamies on virkamies – lääkärikin – ja seisoo ministerin takana, vaikka olisi tehdyistä päätöksistä täysin vastakkaista mieltä. Lisäksi poliittiset päätökset eivät synny yksin ministeriössä, ja tämä kirveltää virkamieslääkärin mieltä.

– Asiantuntijan näkökulmaa on joskus vaikea saada esiin, koska poliittinen päätös voidaan tehdä esimerkiksi puoluetoimistossa. Julki tuotua poliittista päätöstä on lähes mahdoton muuttaa, eräs virkamieslääkäri kertoo.

Lääkärilehti haastatteli juttuun kahdeksaa lääkäriä, jotka joko työskentelevät tai ovat työskennelleet ministeriössä.

Lääkelaitossotku jos mikä oli poliittinen juttu, toteaa yksi lääkäreistä. Hän kertoo, että ministeriössä työskenteleviä lääkäreitä riepoi, kun lehdissä kirjoitettiin STM:n päättäneen siirrosta.

– Ei ministeriö mitään päättänyt, vaan kyseessä oli yhden ministerin päätös.

Useimmat haastatellut ovat sitä mieltä, että STM:n lääkäreiden erityisalueet ovat liian laajat ja niitä on liikaa. Tämän takia lääkärit joutuvat ottamaan kantaa paljon laajemmin kuin oma substanssiosaaminen edellyttää.

– Tuntuu, että substanssiosaamisen arvostus on ministeriössä heikkoa. Sehän alkaa kohta olla täynnä juristeja ja yleishallintoihmisiä, kun tarvittaisiin myöskin kovan luokan terveydenhuollon asiantuntemusta.

Lisäksi politiikka on harvoin lääkärin ominta aluetta, eikä poliittisen fraseologian ja korulauseiden hallinta kuulu lääkärien koulutukseen.

Terveydenhuollon kentällä ministeriöön suhtaudutaan asenteellisesti, on eräs haastatelluista havainnut. Ministeriöstä katsottuna kenttää ovat kunnat, terveyskeskukset, paikallishallinto, mutta myös kollegat.

– Kentällä kuvitellaan, että täällä ei tiedetä mistään mitään. Ongelma on siinä, että vaikka tiedämme, emme aina voi sanoa, sillä olemme sidoksissa omiin tehtäviimme ja rooleihimme.

Eräs haastateltu pohtii, että ministeriö voisi olla lääkärille työn sisällön vuoksi äärimmäisen houkutteleva ja mielenkiintoinen työpaikka, kunhan työn päämäärä vain määriteltäisiin tarkemmin.

Lääkärivirkamieheltä vaadittavat ominaisuudet ovat kovat: kutsumus ja halu kehittää terveydenhuoltoa, maailmanparannustendenssi ja hyvä huumorintaju. Lievästä hulluudesta ja työnarkomaniastakaan ei erään haastatellun mukaan ole haittaa.

Sirpa Kulonen

Lue lisää perjantaina 11.9. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.