Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoitusta 33:lle tiukasti kilpailetulle akatemiahankkeelle.

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoitusta 33 akatemiahankkeelle. Rahoitusta hankkeisiin oli tällä kertaa käytettävissä 14,1 miljoonaa euroa.

– Rahoituksen sai vain 15 prosenttia kaikista hakijoista. Toimikunnan vastaanottamien hankehakemusten määrä puolestaan kasvoi edellisvuodesta 9 prosenttia. Kasvava hakemusmäärä ja käytettävissä olevan rahoituksen väheneminen johtaa yhä kovenevaan kilpailuun hankerahoituksesta. Tilanne on huolestuttava niin hakijoiden, hakemuksia arvioivien asiantuntijoiden kuin toimikunnankin näkökulmasta, sanoo terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja professori Tuula Tamminen Akatemian tiedotteessa.

Akatemiahanke on Akatemian merkittävin rahoitusmuoto, joka tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tieteellisesti kunnianhimoiseen tutkimustyöhön ja tutkimukselliseen riskinottoon. Suuri osa rahoitetusta tutkimuksesta toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä. Tutkijalähtöinen hankerahoitus turvaa tieteenalojen uudistumisen, monimuotoisuuden ja tutkimuksen vapauden.

Rahoituksen sai muun muassa Noora Kotoja, jonka Turun yliopistossa toteutettavan hankkeen tutkimuskohteena ovat miesten sukusolut. Siittiön muodostumista säätelevien mekanismien tunteminen on olennaisen tärkeää hedelmättömyyden syiden ymmärtämiselle. Tutkimus tuo uutta tärkeää tietoa niistä prosesseista, jotka auttavat kehittyvää siittiötä valmistautumaan hedelmöitykseen ja geneettisen ja epigeneettisen informaation periytymiseen.

Ari Haukkala Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella puolestaan tutkii, miten suuri yleisö ymmärtää ihmisen perimään liittyviä löydöksiä ja kansantauteja ennustavaa riskitietoa. Teknisen kehityksen ansiosta ihmisen koko perimä on nykyisin mahdollista kartoittaa kohtuullisin kustannuksin. Perimään liittyvän tiedon moninkertaistuminen ja yhä monimutkaisempien yhteyksien löytyminen on herättänyt huolta siitä, miten ihmiset tulkitsevat uudenlaista tietoa. Kysymyksiä herättää myös se, millaisia yhteiskunnallisia ja sosiaalisia seurauksia tällaisen tiedon yleistymisellä ja mahdollisella käytöllä on terveydenhoidossa.

Outi Vaaralan akatemiahankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella taas seurataan suoliston mikrobiston ja immunologisten muutosten yhteyttä lapsilla, joilla on perinnöllinen diabetesriski. Tavoitteena on tunnistaa bakteereita, jotka säätelevät immuunijärjestelmän poikkeavuuksia tyypin 1 diabeteksessa, ja joita voitaisiin mahdollisesti käyttää taudin ehkäisyyn. Tutkimuksessa selvitetään myös voidaanko havaittujen immunologisten muutosten avulla ennustaa taudin etenemistä.