Ajan­kohtai­sta

Suomalainen potilas suosii kotimaista

Suomalaiset ovat haluttomia matkustamaan ulkomaille saadakseen hoitoa. Suomalainen potilas luottaa kotimaisen terveydenhuoltojärjestelmän laatuun ja sen lääkäreiden osaamiseen.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/euroopanunionibyfrankpeters-Pixmac000037795323.jpg

Potilaiden liikkuvuus EU-alueella kasvaa varmasti vaikka luotettavaa tietoa määristä ei ole. Raja-alueilla liikkuvuus on jo nyt arkipäivää. Niiden terveydenhuoltojärjestelmillä ja yksittäisillä sairaaloilla on sopimusjärjestelyjä. Suomesta ja Ruotsista potilaita on hakeutunut ulkomaille toistaiseksi vähän, mutta Tanskasta liikkuvuus on voimakasta, lähetystöneuvos Jukka Siukosaari kertoi luennossaan Lääkäripäivillä.

Euroopassa suomalaiset kertovat olevansa vähiten innokkaita matkustamaan hoitoa saadakseen. Ero muihin pohjoismaihin nähden on suuri. Suomalaiset ovat kuitenkin melko hyvin tietoisia mahdollisuudesta saada korvauksia toisessa EU-maassa saadusta hoidosta.

Hoidon huono saatavuus kotimaassa on pääasiallinen motiivi sen hakemiseen ulkomailta. Suomalainen potilas luottaa terveydenhuoltojärjestelmämme laatuun ja sen lääkäreiden osaamiseen. Kieliongelmat huolestuttavat suomalaisia potilaita eurooppalaista keskitasoa vähemmän.

Hoidon jatkuvuus ja tietoturva ovat rajat ylittävän terveydenhuollon ongelmia. EU-tason säädöksiä ollaan vasta kehittämässä. Kieliongelmat, kulttuurierot ja vaihtelevat hoitokäytännöt tekevät potilaiden liikkuvuudesta haasteen myös lääkäreille. Terveydenhuolto kuuluu jäsenmaiden omaan toimivaltaan, mutta järjestelmien yhdenmukaistaminen on välttämätöntä, koska potilaat liikkuvat joka tapauksessa.

Tieto ja ymmärrys jo annetusta hoidosta on edellytys hyvälle jatkohoidolle. Kieleen liittyvät tietokatkokset ja erilaisten hoitokulttuurien aiheuttamat erot kasvattavat potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä. Vastuu annetusta hoidosta on aina siinä maassa ja järjestelmässä, jossa hoito annetaan.

Sairauskertomuksen siirtämisessä paras menetelmä on toistaiseksi potilaan mukana kulkeva paperi. Tietojärjestelmien standardointi takkuaa maiden sisälläkin, joten sähköiseen tiedonsiirtoon EU-alueella on vielä pitkä matka kuljettavana. Samat ongelmat koskevat suunniteltua eurooppalaista lääkemääräystä.

Kuva: Frank Peters / Pixmac

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030