Suomalaisten kolesteroliarvoissa vielä parantamisen varaa

Vaikka Suomessa on tapahtunut valtavaa edistystä kolesteroliarvojen alenemisessa, olemme vasta saavuttamassa keskieurooppalaisen tason, totesi professori Pekka Puska Helsingissä. Ruokavaliomme muutokset rasvattomampaan suuntaan ja erityisesti siirtyminen vähärasvaisiin maitotuotteisiin ovat olleet merkittävin tekijä kolesterolipitoisuuden alenemisessa. Sepelvaltimotautikuolleisuus on pienentynyt 1970-luvun lukemista 700/100 000 alle 200:aan/100 000. Kokonaiskolesterolipitoisuussuositus on nykyään < 5 mmol/l, mutta vielä 3/4 aikuisista on tämän rajan yläpuolella, ja 1/4:lla veren kolesterolipitoisuus on yli 6 mmol/l.

Rasvatietoinen kuluttaja vaatii vähärasvaisia elintarvikkeita, ja elintarviketeollisuus on nykyään hyvin yhteistyöhaluinen tuotekehittelyssään. Myös koulu- ja työpaikkaruokailusta vastaavat emännät ovat ottaneet hyvin viestin vastaan. Noin kaksi miljoonaa suomalaista syö päivittäin suurkeittiöissä valmistettua ruokaa, ja keittiöt tuntevat vastuunsa rasvan osuudesta ihmisten kokonaisenergiansaannissa. Suomen Sydänliitto on julkaissut opasvihkot suurkeittiöille ja kuluttajille vähärasvaisen lounasruokailun merkityksestä.

Rasvan vähentäminen maitotuotteista ei ole sujunut maassamme aivan kitkattomasti. Useiden vuosien ajan voi oli kansantaloudellinen ja maatalouspoliittinen kiistakapula, joka kuumensi erityisesti maidontuottajien tunteita. Vähärasvainen suunta valtasi vähitellen alaa, mutta vielä 1980-luvun lopulle asti ei esim. puolustusvoimissa ollut vaihtoehtoa leivän päälle siveltävälle voille. Tästä ja monesta muusta vaiheesta vähärasvaisten elintarvikkeiden tiellä kerrotaan tuoreessa kirjassa Voiton vei voiton, jonka on kirjoittanut professori Martti J. Karvonen. Hän on johtanut useita tutkimusprojekteja sepelvaltimotaudin ja ravinnon rasvojen välisistä yhteyksistä 1950-luvulta alkaen.