Suomalaistutkimus selvittää ruokamieltymysten genetiikkaa

Mieltymys voimakkaaseen makeuteen näyttää perinnölliseltä. Ruokamieltymysten genetiikkaa tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa Helsingin yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa.

- Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko genetiikalla ylipäätään osuutta ruokakäyttäytymisessä ja erityisesti ruokamieltymyksissä, kertoo hanketta johtava professori Hely Tuorila Helsingin yliopistosta.

- Koska ruokamieltymykset vaikuttavat ruokavalintoihin ja ruokakäyttäytyminen taas monien suurien kansantautien syntyyn, mieltymykset voisivat tätä kautta vaikuttaa myös ihmisen edellytyksiin selviytyä ilman näitä tauteja.

Perinnöllinen saattaa alustavien tulosten mukaan olla myös mieltymys elintarvikkeisiin, jotka ovat yhtä aikaa sekä makeita että rasvaisia. Mieltymys suolaiseen makuun ei sen sijaan vaikuta lainkaan perinnölliseltä.

Tutkimuksessa on selvitetty myös hajujen aistimista ja miellyttävyyttä.

- Kiinnostavaa oli, että mieltymyksellä kanelin tuoksuun näyttäisi olevan geneettinen tausta, Hely Tuorila sanoo.

Myös ruokia kohtaan tunnettu uutuudenpelko näyttää olevan perinnöllistä.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on jo aikaisemmin havaittu viitteitä syömisen hallinnan perinnöllisyydestä, ja siitä on nyt saatu viitteitä myös suomalaistutkimuksissa. Tutkijoiden mukaan tiedolla saattaa olla merkitystä esimerkiksi laihdutusstrategioiden kannalta.

Alustavat tulokset on saatu suomalaisperheissä tehdystä pilottitutkimuksesta, jossa kaikkien koehenkilöiden perimä tunnetaan. Pilotin jälkeen ruokamieltymyksien genetiikkaa selvitetään osana akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotien koordinoimaa EU-rahoitteista kaksostutkimusta, johon pyritään saamaan jopa 3 000 koehenkilöä Suomesta, Englannista ja Tanskasta. Ruokakäyttäytymiseen liittyvistä geneettisistä tutkimuksista vastaa dosentti Markus Perola Kansanterveyslaitokselta.