Suomen Hammaslääkäriliitto 75 vuotta
Suomen Hammaslääkäriliitto perustettiin itsenäisyyspäivänä vuonna 1924 kollegialisia ja taloudellisia pyrintöjä varten, kun vuonna 1892 perustettu tieteellinen yhdistys Suomen Hammaslääkäriseura ei halunnut eikä ehtinyt hoitaa kasvavaa sosiaalisten asioiden painolastia. Liiton perustamisen aikaan hammaslääkäreitä oli Suomessa 386 ja heistä valtaosa toimi yksityispraktiikassa. Nykyään hammaslääkäreitä on 4 800, ja heistä puolet työskentelee julkisessa terveydenhuollossa ja puolet yksityishammaslääkäreinä.
Hammaslääkäriliiton toiminnassa ovat viime vuosina korostuneet sitkeä taistelu aikuisväestön hammashuollon järjestämiseksi sekä koulutuksen uudistaminen. Hammashuollon sairausvakuutusuudistus jäi laman myötä jäihin, mutta Hammaslääkäriliitto ei ole antanut sen unohtua. Yhteiskunnan tukeman hammashuollon järjestäminen onkin kirjattu nykyisen hallituksen ohjelmaan. Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Vuorela toteaa kysymyksen tulevan eduskuntaan ensi vuonna budjettikäsittelyn yhteydessä.
Hammaslääkärikoulutuksen kliininen osuus siirtyy ensi vuoden alusta terveyskeskuksiin. Samalla yliopistojen hammasklinikat lopetetaan. Erikoistumiseen tarvittava kliininen koulutus siirtyy yliopistosairaaloihin. Koulutusvastuu säilyy yliopistoilla, mutta kliininen opetus siirtyy opetusministeriön hallinnonalalta sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen vastaavin järjestelyin kuin lääkärikoulutuksessa. Hammaslääkäriliiton toivoo seuraavaksi harkittavaksi alan koulutuksen integroimista lääkärikoulutukseen niin, että suulääketieteestä tulisi yksi lääketieteen erikoisala. Opintojen kaksi ensimmäistä vuotta ovat jo nyt yhteisiä.
-Suomen hammaslääketieteen isä Matti Äyräpää oli sekä lääkäri että hammaslääkäri. Koen asian niin, että ympyrä on nyt sulkeutumassa, sanoo Heikki Vuorela.
Juhlavuoden kunniaksi ilmestyi historiikkiteos Päättäjien palapelissä. Suomen Hammaslääkäriliitto vuosina 1975-1999.
Hammaslääkäriliiton juhlavuoden apurahan (300000 mk) sai dosentti Sirkka Asikaisen johtama tutkimus, joka selvittää parodontiitin merkitystä sydäninfarktin synnyssä ja uusiutumisessa. Hanke liittyy laajempaan HYKS:ssa käynnistettyyn lääketieteen erikoisaloja yhdistävään tutkimushankkeeseen sydäninfarktin hoidon kehittämiseksi. Hankkeessa selvitetään infektioiden merkitystä sydän- ja verisuonisairauksissa ja mm. vapaaehtoisille infarktipotilaille annetun pitkän antibioottilääkityksen vaikutusta. Lumekontrolloitu seuranta antaa poikkeuksellisen mahdollisuuden tutkia myös pitkän antibioottilääkityksen vaikutusta suun ekologiaan, kuten hiivasienten esiintymiseen.
Hammaslääketieteen Pohjola-palkinnon (50 000 mk) sai professori Kyösti Oikarinen Oulun yliopistosta, jonka tutkimusalana ovat olleet erityisesti hammastraumat. Oululaisten laaja seuranta-aineisto vuonna 1966 syntyneestä väestöstä on osoittanut hammastraumat hyvin yleisiksi: 31-vuotiaina tavoitetuista noin 6 000 henkilöstä 43 % ilmoitti saaneensa joskus jonkinlaisen vamman hampaisiinsa. Professori Oikarisen mukaan hammastraumat näyttävät lisääntyneen ilmeisesti lähinnä liikunta- ja urheiluharrastusten yhteydessä, Suomessa etenkin jääkiekkoilussa ja pyöräilyssä.
