Suomen Kätilöliitto: Onko Suomi enää mallimaa?

Kansinvälisenä kätilön päivänä 5.5. Suomen kätilöt esittivät huolensa asiantuntemuksensa vähenevästä käytöstä avoterveydenhuollossa. Kätilöt perehtyvät erikoiskoulutuksessaan äitiyshuoltoon ja naistentauteihin. EU-säädösten mukaisesta vuoden käytännön harjoittelusta neljä kuukautta tulee suorittaa avoterveydenhuollossa.

- Suomea pidetään kansainvälisenä äitiyshuollon mallimaana, Kätilöliitto toteaa lausunnossaan. - Tämä kunnia periytyy ajoilta, jolloin kätilöt toimivat äitiysneuvoloissamme. Vielä kymmenen vuotta sitten oli itsestään selvää, että raskaana oleva sai avun neuvolastaan kätilöltä.

Nykyään hoidon kokonaisvaltaisuusajattelu ja vauvasta vaariin -väestövastuutavoite ovat johtaneet siihen, että yhä harvemmassa neuvolassa raskaana olevaa hoitaa kätilökoulutuksen saanut terveydenhoitaja. Tämä poikkeaa täysin kansainvälisestä, esimerkiksi muiden EU-maiden, käytännöstä.

Kenen etua on tässä on ajateltu, Kätilöliitto kysyy.

Asiakkaalle tilanteen tekee myös epäselväksi se, ettei hän läheskään aina tiedä, minkälaisen koulutuksen saaneen terveydenhoitajan kanssa hän asioi. Kätilön ammattinimikettä ei neuvoloissa enää käytetä.

Kätilökoulutus antaa pätevyyden toimia terveydenhoitajan virassa, ja se on EU-maissa vähimmäisvaatimus, jolla voi toimia mm. avohoidon äitiyshuollossa.

Kätilöliitto esittää ammattikunnan tehtäväalueeksi väestövastuutoiminnassa seuraavaa kokonaisuutta: ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvonta, perhe- ja synnytysvalmennus, raskausajan seuranta, vastasyntyneen ja lapsivuoteisen naisen hoito ja ohjaus, keski-ikäisten naisten terveystarkastukset, Papa-seulonnat, naistentautien ehkäisy ja naisten itsehoito, vaihdevuosi-ikäisten naisten neuvonta.

Kätilöliitto valittaa lisäksi sitä, että meillä ollaan säästötoimenpiteenä vähentämässä perhevalmennusta ja äitiyshuollon kotikäyntejä sekä Ruotsin mallin mukaan raskaanaolevien neuvolakäyntimäärää. Viimeksi mainitun menettelyn yhteydessä on unohdettu, että Ruotsin äitiysneuvoloissa toimivat ainoastaan kätilökoulutuksen saaneet kätilöt, samoin niissä toimivilta lääkäreiltä vaaditaan hyvät tiedot ja kokemusta synnytysten ja lapsivuoteisen naisen hoidosta.

Perhevalmennuksen ja kotikäyntien merkitys näkyy sairaalassaoloaikojen lyhentymisenä. Yhteiskunnassa niihin uhratut varat ovat mitättömän pieniä, kun niiden avulla voidaan edistää perheiden hyvinvointia ja selviytymistä. (EP)