Suomen lääketieteen merkittävin keksintö 100 vuotta
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun suomalainen fysiologi, Karoliinisen Instituutin fysiologian professori Robert Tigerstedt julkaisi klassisen artikkelinsa Niere und Kreislauf (Skand Arch für Physiologie 1898;7-8:223-271), jossa hän esitteli havaintonsa munuaisten tuottamasta verenpainetta nostavasta valkuaisaineesta. Hän nimitti aineen reniiniksi. Tämän keksinnön pohjalta on luotu lukuisia tutkimusmenetelmiä ja kehitetty miljoonien ihmisten käyttämiä verenpaine- ja sydämen vajaatoimintalääkkeitä.
- Reniini on Suomen lääketieteen ehkä suurin keksintö, vaikka Tigerstedt itse ei ilmeisesti sitä pitänytkään tärkeimpänä työnään, totesi professori Frej Fyhrquist Suomen Verenpaineyhdistyksen järjestämässä kansainvälisessä Robert Tigerstedt -symposiumissa huhtikuun lopulla Helsingissä.
Tigerstedtin havainto liittyy sarjaan suuria keksintöjä, joita 1800-luvun lopulla tehtiin erilaisista elinuutteista: lisämunuaisuutteesta oli löydetty adrenaliini, kivesuutteesta ensimmäiset viitteet testosteronista. Tigerstedt ruiskutti valmistamaansa munuaisuutetta kaniiniin ja havaitsi sen vaikutukset verenpaineeseen.
Tigerstedtin havainto ei saanut heti huomiota. Vasta 35 vuotta myöhemmin, kun amerikkalainen Goldblatt huomasi munuaisten iskemian nostavan verenpainetta, reniinitutkimus käynnistyi toden teolla ja reniini-angiotensiinijärjestelmän keskeinen merkitys verenpaineen ja nestetasapainon säätelijänä alkoi selvitä. Nykyään järjestelmän geenivirheiden on osoitettu korreloivan sydän- ja verisuonitauteihin.
Robert Tigerstedt, joka palasi Helsinkiin fysiologian professoriksi vuonna 1900, oli arvostettu tiedemies ja kulttuuripersoona. Hänen fysiologian oppikirjansa, josta otettiin 14 painosta, oli aikansa johtava maailmassa. Hän mittasi ensi kertaa sydämen minuuttivolyymin rakentamallaan virtausmittarilla, joka sittemmin levisi laajalti käyttöön. Tigerstedt kuoli vuonna 1923, joten hän ei ehtinyt nähdä kehitystä, joka hänen reniinikeksinnöstään seurasi.
