Ajan­kohtai­sta

Suomen terveydenhuollon laatu on OECD-maiden keskiarvoa parempi

Erikoissairaanhoito on tehokasta ja rintasyöpien seulontaohjelma sekä pienten lasten rokotekattavuus on huippuluokkaa Suomessa. Sen sijaan mielenterveyspalveluissa on parantamisen varaa.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/Pixmac000000186140.jpg

Rintasyöpien seulontaohjelma on Suomessa OECD-maiden toiseksi kattavin. 86 prosenttia 50-69-vuotiaista naisista osallistuu seulontaan, kun taas OECD-maiden keskiarvo on vain 62 prosenttia. Rintasyöpäkuolleisuus onkin Suomessa OECD-maiden keskiarvoa matalampi.

Sydäninfarktin jälkeinen 30 päivän sairaalakuolleisuus on Suomessa hiukan alle OECD-maiden keskiarvon. Aivohalvauksen jälkeen vastaava kuolleisuus on Suomessa yli kolmanneksen matalampi kuin OECD-maiden keskiarvo.

OECD:n julkaisemassa Health at a Glance -terveysraportissa vertaillaan kahden vuoden välein 30 maan terveyspalvelujärjestelmää muun muassa laadun näkökulmasta. Raportissa erikoissairaanhoidon tehokasta toimintaa mittaa sydäninfarktin ja aivohalvauksen kiireellinen hoito.

Pienten lasten rokotuskattavuus huippuluokkaa

Esimerkiksi hinkuyskää ja tuhkarokkoa vastaan rokotetaan Suomessa 97–98 prosenttia kaksivuotiaista lapsista. OECD-maiden keskiarvo on puolestaan noin 94 prosenttia. Hepatiitti b:tä vastaan rokotetaan Suomessa vain riskiryhmiin kuuluvat; sen sijaan OECD-maiden keskimääräinen rokotuskattavuus on 95 prosenttia. Myös 65 vuotta täyttäneet käyvät influenssarokotuksessa Suomessa harvemmin kuin OECD-maissa keskimäärin.

Kansantaudit kompastuskiviä

Suomessa on OECD-maiden keskiarvoa enemmän sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta ja astmaa. Suomessa hoidetaan astmaa paljon sairaaloiden vuodeosastolla, mutta toisaalta lasten ja nuorten astmakuolleisuus on olematon. Myös diabeteksen, sydämen vajaatoiminnan ja verenpaineen vuoksi joudutaan useammin sairaalaan kuin muissa OECD-maissa keskimäärin.

Mielenterveyspalveluissa parantamisen varaa

Suomessa hoitojakson päättänyt potilas palaa mielisairaalaan uudestaan 30 päivän kuluessa useammin kuin missään muualla. Myös muiden Pohjoismaiden luvut ovat korkeita. Osittain tämä voi selittyä tilastoinnin eroilla.

Terveysmenoissa on suuria vaihteluja OECD-maiden välillä. Suomessa terveysmenot ovat 8,2 % bruttokansantuotteesta. Ne ovat lähellä OECD-maiden keskiarvoa, joka on 8,9 %.

Lisätietoja www.stm.fi


Kuva Pixmac.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030