Suomessa ei ainakaan vielä harkita Norjan mallia ja A(H1N1)-influenssan hoitoon käytettävien lääkkeiden vapautusta käsikauppaan. Norjassa oseltamiviiria ja tsanamiviiria saa apteekeista reseptittä tästä päivästä lähtien.

– Mielestäni Suomen ei ainakaan vielä pidä vapauttaa A(H1N1)-influenssan hoitoon käytettäviä lääkkeitä käsikauppaan, sanoo lääkintöneuvos Terhi Hermanson STM:stä.

Norjassa oseltamiviiria ja tsanamiviiria saa apteekeista reseptittä tästä päivästä lähtien. Norjan terveysministerin Anne-Grete Ström-Erichsenin mukaan tavoitteena on helpottaa lääkkeiden saamista sairastuneille ja keventää terveydenhuollon taakkaa epidemian hoidossa.

– Seuraamme huolellisesti, mitä muissa maissa tapahtuu ja teemme omat päätöksemme, Hermanson sanoo.

A(H1N1)-virus on koetellut Pohjoismaista ankarimmin Norjaa, missä on todettu jo 13 sen aiheuttamaa kuolemantapausta.

– Suomessa epidemia on käynnistymässä ja joillakin alueilla käynnistynyt. Terveyskeskuksissa tilanne vaihtelee eri puolilla maata, ja joissakin on jo ruuhkaa, Hermanson sanoo.

Ei varaa resistentteihin kantoihin

Hermanson ei pidä oseltamiviirin ja tsanamiviirin vapauttamista käsikauppaan ainakaan tässä vaiheessa hyvänä ratkaisuna.

– Täytyy muistaa, että ne ovat antibiootteja eivätkä oireenmukaisia lääkkeitä, Hermanson perustelee.

– Vaikka apteekeissa farmaseutit ja proviisorit tuntevat lääkkeet, he eivät ole erotusdiagnostiikan asiantuntijoita. Ilman lääkärin tekemää diagnoosia voisi jäädä huomaamatta tauti, joka tarvitsisi aivan toisenlaista hoitoa. Lääkkeen myynti saattaisi myös kasvaa holtittomasti.

Hermanson huomauttaa, että maailmalla on todettu jo yli 30 oseltamiviirille resistenttiä viruskantaa.

– Lääkkeen liiallinen käyttö lisää resistenssin riskiä. Meillä ei ole varaa siihen.

Lääkkeiden saatavuus ei ole ongelma

Viranomaiset pohtivat parhaillaan muita tapoja helpottaa lääkkeen saantia sitä tarvitseville potilaille.

– Lääkettä on maassa paljon, joten saatavuus ei ole ongelma. Lääkäri voi määrätä sitä puhelimessa huolellisen haastattelun jälkeen, jos esimerkiksi potilaan perheessä on jo aiemmin todettu A(H1N1)-tapaus. Parhaat tuloksethan lääkkeellä saadaan, jos sen käyttö aloitetaan kuuden tunnin kuluessa oireiden ilmenemisestä.

Hermanson tehostaisi myös kokeneiden hoitajien käyttöä potilaiden esihaastattelemisessa, jotta lääkäreiden työtaakka kevenisi.

– Hoitajille voisi antaa erityisopetusta A(H1N1)-tapauksien tunnistamiseen ja he voisivat esitellä tapaukset lääkärille, joka sitten tekisi lopullisen diagnoosin ja allekirjoittaisi reseptin.

STM ja THL eivät ole antaneet viruslääkkeiden käytöstä uutta ohjeistusta 28.8. jälkeen, vaan silloin annetut ohjeet ovat yhä voimassa. Hermanson sanoo kuitenkin, että laboratoriovarmistuksia ei enää ennen lääkkeen määräämistä tarvita.

– Epidemian laajetessa laboratoriovarmennukset käyvät yhä turhemmiksi, koska influenssaoireiden taustalla on yhä todennäköisemmin A(H1N1)-virus.

Sirpa Kulonen
Kuva: Pixmac

Suomen tilanteesta lisää Suomen Lääkärilehdessä 44/2009:
Tehohoidon mahdollisuudet influenssa A(H1N1)v -pandemiassa

Mitä influenssaepidemia merkitsee lääkäreille?