1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Suomessa menossa toinen huumeaalto - kannabiksen käyttö lisääntynyt selvästi
Ajan­kohtai­sta 13/1999 vsk 54 s. 1705

Suomessa menossa toinen huumeaalto - kannabiksen käyttö lisääntynyt selvästi

Stakesin Alkoholipoliittinen tutkimusyksikkö teki syys-lokakuussa 1998 maan 15-69-vuotiasta väestöä koskevan tutkimuksen huumeiden käytöstä ja huumeita koskevista mielipiteistä. Postikyselyyn poimittiin satunnaisotannalla väestön keskuudesta 3 250 henkilöä ja puhelinhaasteluun 550 henkilöä. Vastausprosentiksi tuli postikyselyssä 65,9 ja puhelinhaastattelussa 77,2. Aineiston keräämisestä vastasi Tilastokeskus.

Laittomien huumeiden, etenkin kannabiksen, käyttö levisi Suomeen 1960-luvun lopussa. Tämän ensimmäisen huumeaallon jälkeen huumeiden käyttö pysyi vähäisenä 1970- ja 1980-luvuilla. Tällä vuosikymmenellä puhutaan kuitenkin toisesta huumeaallosta, koska huumeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti eikä osoita vähenemisen merkkejä. Vuonna 1992 miehistä 7,4 % oli käyttänyt elinaikanaan huumeita koko maassa, kun vuonna 1998 huumeita käyttäneitä miehiä oli jo 12,4 %. Naisista huumeita oli käyttänyt 4,5 % vuonna 1992 ja 8,0 % vuonna 1998. Stakesin tutkijoiden Juha Partasen ja Leena Metson mukaan huumeiden käytössä tai kokeilussa on lähes aina kyse kannabiksesta; kovien huumeiden käyttö on vielä vähäistä.

Laittomien huumeiden tarjonta ja käyttö sekä myös uni- ja rauhoittavien lääkkeiden ja liimojen käyttö päihtymiseen ovat lisääntyneet selvästi vuoden 1992 jälkeen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kannabiksen kokeilu on ollut yleisintä pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten, naimattomien, yksin asuvien ja pitemmälle koulutettujen henkilöiden keskuudessa. Tämä ryhmä muodostaa edelleen kannabiksen käyttäjien ydinjoukon, mutta kokeilut kiinnostavat yhä laajempia väestöryhmiä. Kannabiksen käyttö on lisääntynyt eniten yli 40-vuotiaiden keskuudessa, Turun ja Porin läänin ohella maan itäisemmissä osissa, työntekijöiden ja yrittäjien keskuudessa, maaseudulla sekä vähiten koulutusta saaneiden henkilöiden piirissä.

Lue myös

- Tilanne on monessa mielessä samanlainen kuin 1960-luvun jälkipuoliskolla, jolloin suomalaiset muuttivat maalta kaupunkeihin. Nyt Suomi on toipunut lamasta, kaupungistuu ja kansainvälistyy koko ajan. 1960-luvun ensimmäistä huumeaaltoa voidaan pitää yhtenä osana ns. märän sukupolven ilmaantumista. Muutokset näyttävät tapahtuvan sukupolvittain; nyt ovat asialla märän sukupolven lapset, arvioi Juha Partanen.

Suurin osa ihmisistä suhtautuu huumeisiin erittäin kielteisesti. Miehistä 72 % ja naisista 79 % on sitä mieltä, että huumeita ei ole mahdollista käyttää kohtuullisesti. Miehistä 40 % ja naisista 46 % uskoo, että jos huumeita kokeilee kerran, niistä ei pääse enää eroon. Kielteiset näkemykset huumeista johtavat siihen, että ihmiset kannattavat tiukkaa huumekontrollia. Tutkimukseen vastanneista miehistä 77 % ja naisista 75 % kannattaa pelkän huumeiden käytön rankaisemista sakolla, vankeudella tai esimerkiksi yhteiskuntapalvelulla.

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Asiakkaat, potilaat ja pelisäännöt

Hämmentyneenä olen seurannut presidentti Trumpin koronan hoitotoimia, kirjoittaa Minna Kaarisalo.

Ajassa
Korona vaikutti lasten rokotuksiin

Pikkulasten rokotuksia annettiin keväällä vähemmän kuin viime vuonna.

Tieteessä
Vaihdevuosioireiden erotusdiagnostiikka

Tärkeimmät erotusdiagnostiikassa huomioitavat sairaudet ovat uniapnea ja kilpirauhasen toimintahäiriö.

Ajassa
Vastalääke ry aikoo laajentaa uusille paikkakunnille

Yhdistys on saanut 61 000 euron apurahan.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.