Suuret henkilöstösupistukset terveysriski töihin jääville
Mittavat henkilöstösupistukset lisäävät työhön jääneiden sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, osoittaa Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimuksen tulos, joka julkaistiin British Medical Journalin verkkoversiossa maanantaina.Suurten henkilöstövähennysten jälkeen työhön jääneiden vaara kuolla sydän- ja verisuonitauteihin oli ensi alkuun jopa viisinkertainen verrattuna sellaisiin työntekijöihin, joiden työpaikalla henkilöstöä ei ollut vähennetty. Todennäköisenä syynä kuolemanvaaran suurenemiseen tutkijat, dosentti Jussi Vahtera ja professori Mika Kivimäki, pitävät lisääntynyttä työstressiä.
Tutkimuksessa seurattiin seitsemän ja puolen vuoden ajan Espoon, Raision, Turun ja Vantaan kaupungilla työskennelleitä yli 22 400:aa kokoaikaista työntekijää. He olivat olleet työssä ennen 1990-luvun alun lamaa vuonna 1991 ja pahimman laman jälkeen vuonna 1993. Työvoiman vähennykset kunnissa ajoittuivat vuosiin 1991–93.
Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka suuria olivat heidän ammattiryhmässään tehdyt henkilöstösupistukset. Vähäisinä pidettiin alle 8 prosentin supistuksia, kohtalaisina 8–18 prosentin supistuksia ja suurina yli 18 prosentin henkilöstövähennyksiä. Työntekijöiden kuolleisuutta ja sairauspoissaoloja seurattiin vuoden 2000 loppuun asti.
Riski pakkautui ensimmäisiin vuosiin
Seuranta-aikana kuoli kaikkiaan 347 työntekijää, heistä 79 sydän- ja verisuonisairauteen. Koko 7,5 vuoden seuranta-aikana vaara kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin oli kaksinkertainen niillä työntekijöillä, joiden ammattiryhmissä ja työpaikoilla henkilöstövähennykset olivat olleet suuria.
– Riski ei kuitenkaan jakaantunut tasaisesti seuranta-ajalle, vaan pakkautui seurannan ensimmäiseen puoliskoon, dosentti Jussi Vahtera huomauttaa. Kun henkilöstösupistuksista oli kulunut muutama vuosi, ei vaara enää ollut havaittavissa.
Vahtera muistuttaa, että sydän- ja verisuonitautiin kuolleita oli koko aineistossa vain 79. Toisaalta tutkittavana oli naisvaltainen, suhteellisen terve, työssäoleva joukko, jossa sydän- ja verisuonitautikuolemat ovat erityisen harvinaisia.
– Siksi onkin mielenkiintoista, että tulos on näin selvä. Se ehkä viittaa siihen, että kyseessä on mieluummin ali- kuin yliarvio vaikutuksen voimakkuudesta, Vahtera sanoo.
Suvi Sariola
