Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy kohdistuu myös tavallisiin alkoholinkäyttäjiin, ei vain suurkuluttajiin.

Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy kohdistuu myös tavallisiin alkoholinkäyttäjiin, ei vain suurkuluttajiin.

THL:n tekemän juomatapatutkimuksen mukaan kaikkein suurin osuus alkoholihaitoista oli niillä alkoholinkäyttäjillä, jotka juovat itsensä humalaan silloin tällöin tai kuukausittain.

Tehokas keino haittojen vähentämiseen on alkoholin kokonaiskulutuksen rajoittaminen, sillä väestön alkoholihaittojen määrä on läheisessä yhteydessä väestön kokonaiskulutuksen määrään.

Suurkuluttajat ovat merkittävä ryhmä haittojen kannalta. Vuoden 2008 juomatapatutkimuksen mukaan eniten juova 10 % väestöstä kulutti 50 % kaikesta alkoholista. Naisista 5 % ja miehistä 8 % ylitti suurkulutuksen rajan. Ryhmän kokoon nähden suurkuluttajat kuluttivat suhteettoman suuren osan kaikesta alkoholista. Samoin alkoholihaitoista suhteettoman suuri osa kasaantui heille – ei kuitenkaan suurin osa kaikista alkoholihaitoista.

Tutkimusta osin rahoittaneen Suomen Akatemian tiedotteen mukaan kokonaiskulutuksen muutokset vaikuttavat myös suurkuluttajiin. Suurkuluttajien määrään ja heidän kuluttamansa alkoholin määrään vaikuttaa vahvasti se, minkä verran alkoholia heidän ympärillään käytetään. Suurkuluttajat mieltävät itsensä usein kohtuukäyttäjiksi. Tästä syystä suurkuluttajille kohdistetut viestit eivät heitä välttämättä tavoita.

Suurkuluttajille kohdistettujen kampanjoiden tehoa vähentää lisäksi se, että suurkuluttajaksi ajaudutaan vähitellen. Vuosien ja vuosikymmenien aikana muotoutuneita juomatottumuksia on vaikea muuttaa.

Tehokkainta väestön alkoholihaittojen ehkäisyssä olisi siis kohdistaa ehkäisytoimet suurimman riskin ryhmän sijasta suureen massaan ihmisiä, joilla on keskisuuri haittojen riski, vaikka tällöin toimet kohdistuisivat myös sellaisiin ihmisiin, joille haittoja ei melko suurella todennäköisyydellä syntyisi.

Kuva: Pixmac