Lehti 12: Ajan­kohtai­sta 12/1999 vsk 54 s. 1577

Suurten kaupunkien vanhustenhuollon toimintatavoissa selviä eroja

Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa olivat mukana Kuntaliiton ja suurten kaupunkien yhteisessä tutkimuksessa, jossa kartoitettiin ns. RAVA-indeksin avulla vanhusten hoidon tarvetta, toimintakyvyn eroja ja eri hoitomuotojen välistä vaihtelua. RAVA-indeksi koostuu kysymyksistä, joiden avulla mitataan vanhustenhuollon asiakkaan päivittäisen avun tarvetta liikkumisessa, syömisessä ja pukeutumisessa. Muistin ja käyttäytymisen alueet sekä näön, kuulon, puheen ja lääkkeitten ottamisen arviointi sisältyvät mittariin. RAVA-indeksi on Turun terveysviraston kehittämä. Tutkimusjakson aikana koottiin tiedot kaikista yli 64-vuotiaista henkilöistä, jotka olivat saaneet tutkimukseen osallistuvien kaupunkien itse tai ostopalveluna järjestämiä avo- ja laitospalveluja.

RAVA-indeksin arvot vaihtelevat välillä 1,2-4,0. Mitä suuremman arvon asiakas saa, sitä suurempi on hoidon ja hoivan tarve: esimerkiksi vanhainkodin ohjeellisena alarajana voidaan pitää RAVA-indeksiä 2,5 ja sairaalatasoisen pitkäaikaishoidon alarajana RAVA-indeksiä, joka on 3,0 tai 3,5.

Hoitotarve RAVA-indeksillä mitattuna oli suurinta Kuopiossa, jossa keskiarvo oli 2,47 ja pienintä Lahdessa, jossa puolestaan keskiarvo oli 2,12. Kaupunkien väliset erot olivat tilastollisesti merkittäviä.

Tutkimuksen mukaan kotihoito ja palveluasuminen ovat edullisia hoitomuotoja, koska kustannukset jäävät pienemmiksi kuin RAVA-keskiarvo. Kotihoito tarkoittaa tutkimuksessa säännöllisen kotipalvelun tai kotisairaanhoidon asiakkaita. Kaikkein edullisinta kunnalle on omaishoidon tuki; siinä ero kotona hoidettavan vanhuksen hoidon tarpeen ja kunnan kustannusten välillä on huomattava. Kotona omaisten hoidettavana olevien vanhusten RAVA-indeksin keskiarvo ylittää palvelutalojen vastaavan luvun.

Lue myös

Palveluja saaneiden asiakkaiden osuus vanhusten kokonaismäärästä eli palvelujen peittävyys vaihteli paljon suurissa kaupungeissa, myös palvelurakenne vaihteli melkoisesti. Espoossa oli pienin peittävyys; vanhuspalvelujen piirissä oli 10,2 % kaupungin yli 64-vuotiaista asukkaista. Eniten palveluja saaneita vanhuksia oli Lahdessa, 15,5 %, kun taas Helsingissä heitä oli 15,4 % ja Turussa 15,2 %. Sekä peittävyys että RAVA-indeksi olivat pienet Espoossa ja Vantaalla.

Lahdessa oli suurin peittävyys ja pieni RAVA-indeksin keskiarvo, minkä mukaan hoitoonottokriteerit ovat olleet lievemmät kuin keskimäärin muissa suurissa kaupungeissa. Turussa ja Kuopiossa RAVA-indeksi ja peittävyys ovat olleet suuria, mihin vaikuttaa vanhusten suurempi hoivan tai hoidon tarve. Turun palvelurakenteessa korostuu keskitasoinen kotihoito, mikä tarkoittaa sitä, että hyväkuntoiset vanhukset jäävät kotihoidon ulkopuolelle tai pelkästään tukipalvelujen varaan. Raskashoitoiset vanhukset on sijoitettu Turussa muita kaupunkeja yleisemmin palveluasuntoihin ja laitoksiin. Kotihoidon osuus oli palvelurakenteessa suurin Lahdessa, 60 % ja pienin Vantaalla, 41 %.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030