Sikiökautinen kasvu voi vaikuttaa läpi elämän ruoankäyttöön ja suolan saannista johtuvaan verenpaineen nousuun. Varhaisella kasvulla näyttäisi olevan vaikutusta myös aterian nauttimisen jälkeisiin aineenvaihdunnan vasteisiin.

Pienikokoisina syntyneillä voi olla epäterveellisemmät ruokatottumukset, toteaa Mia-Maria Perälä väitöstutkimuksessaan.

Perälän mukaan suuri syntymäkoko oli yhteydessä runsaampaan hedelmien ja marjojen kulutukseen: 1 kilon syntymäpainon lisäys oli yhteydessä noin 80 grammaa runsaampaan hedelmien ja marjojen kulutukseen. Suuri syntymäkoko oli yhteydessä myös runsaampaan hiilihydraattien ja kuidun saantiin sekä vähäisempään rasvan saantiin.

– Pienipainoisina syntyneillä suolan saanti oli yhteydessä systoliseen verenpaineeseen. Sen sijaan ihmisillä, jotka olivat syntyessään painavampia, suolan saanti ei ollut yhteydessä systoliseen verenpaineeseen. Suolan saannin ja diastolisen verenpaineen välillä ei havaittu yhteyttä kummallakaan ryhmällä.

Tulos osoittaa, että pienipainoisina syntyneet ovat herkempiä suolan saannista johtuvalle verenpaineen nousulle, minkä vuoksi he voisivat erityisesti hyötyä suolan saannin rajoittamisesta.

Ensimmäisen elinvuoden aikaisella hitaalla kasvulla voi olla haitallisia vaikutuksia aterianjälkeiseen insuliini- ja rasva-aineenvaihduntaan myöhemmällä aikuisiällä.

Hidas varhainen kasvu voi myös lisätä kylläisyyden tunnetta lisäävien hormonien eritystä. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että ensimmäisen elinvuoden aikana tapahtuva kehitys mahdollisesti muokkaa aikuisiän aineenvaihdunnallisia vasteita ja voi siten lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen myöhemmällä iällä.

Tutkimukseen osallistui 2 003 ihmistä, jotka syntyivät Helsingissä vuosina 1934 1944, ja joiden syntymä-, neuvola- ja koulutiedot kasvumittoineen olivat saatavilla.

He osallistuivat kliinisiin yksityiskohtaisiin terveystarkastuksiin 2001–2004 aikana keskimäärin 61-vuotiaina. Kliinisen tutkimuskäynnin yhteydessä mm. heidän painonsa, pituutensa ja verenpaineensa mitattiin ja he täyttivät validoidun ruoankäytön frekvenssikyselyn.

Kaksitoista ylipainoista henkilöä, jotka olivat kasvaneet hitaasti ensimmäisen elinvuoden aikana syntymäkokoonsa nähden ja kaksitoista samanikäistä kontrollihenkilöä, joilla oli vastaava painoindeksi, osallistui ateriatestaukseen.

Ateriatestauksissa tutkittavat nauttivat kuusi erilaista testiateriaa, jonka jälkeen veren sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan vasteita sekä kylläisyyttä säätelevien hormonien pitoisuuksia mitattiin neljän tunnin ajan.

ETM Mia-Maria Perälän väitöskirja Early Growth and Adult Health – Programming of postprandial responses, food intake and salt sensitivity tarkastetaan 12.4.2014 Helsingin yliopistossa.

Kuva: Panthermedia