Syöpä vie harvoin työkyvyn

Enemmistö syöpään sairastuneista palaa työelämään, mutta erityisesti työterveydenhuollon tuki on tarpeen.

Enemmistö syöpään sairastuneista palaa työelämään, mutta monet kohtaavat fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia työelämässä sairautensa seurauksena. Näin kertoo VTM Taina Taskilan väitöstutkimus.

– Syöpään sairastuneiden työllisyys oli 2–3 vuotta sairastumisen jälkeen 64 prosenttia, kun se syöpää sairastamattoman vertailuryhmän keskuudessa oli 73 prosenttia. Sairastuneidenkin keskuudessa työllisyys vaihteli selvästi koulutuksen ja syöpätyypin mukaan: korkean koulutuksen saaneet olivat muita enemmän työssä, Taskila toteaa.

Syöpään sairastuneiden yleinen työkyky ei poikennut syöpää sairastamattomien vertailuhenkilöiden työkyvystä. Kuitenkin 26 prosenttia syöpään sairastuneista raportoi fyysisen työkykynsä ja 19 prosenttia henkisen työkykynsä huononneen syövän vuoksi.

Muut sairaudet ja kemoterapia heikensivät työkykyä. Ne sairastuneet, jotka olivat sitoutuneita työpaikkaansa ja kokivat työilmapiirinsä hyväksi, harvemmin kokivat työkykynsä huonontuneen.

Rekisteritutkimuksen aineistossa oli yhteensä lähes 59 000 työikäistä syöpään sairastunutta sekä saman verran syöpää sairastamattomia vertailuhenkilöitä. Työllisyysprosentti oli ennen sairastumista kummassakin ryhmässä 78 prosenttia.

Potilaat kaipaavat lisää tukea työterveyshuollosta

Syöpään sairastuneista oli eläkkeellä 34 prosenttia, vertailuhenkilöistä 27 prosenttia. Eri syöpää sairastavien väliset erot eläköitymisessä olivat suuret. Leukemiaan ja keskushermostosyöpään sairastuneilla oli kaksinkertainen riski jäädä eläkkeelle vertailuhenkilöihin nähden, kun esimerkiksi melanoomaa sairastaneilla ja terveillä eroa ei ollut.

Kyselyn mukaan syöpään sairastuneet toivoivat lisää tukea erityisesti työterveyshuollosta. Eniten lisätukea toivoivat lymfoomaa sairastaneet tai kemoterapiaa saaneet sekä vain peruskoulun käyneet miehet.

– Suurin osa syöpään sairastuneista palaa työelämään. Kuitenkin on olemassa joukko sairastuneita, jotka siirtyvät varhain eläkkeelle, kokevat työkyvyn huononemista eivätkä saa riittävästi sosiaalista tukea työelämässä, Taskila toteaa.

Hänen mukaansa sekä hoidoissa että työpaikalla tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota tekijöihin, jotka heikentävät syövästä toipuneen mahdollisuuksia palata työelämään.

Väitöstutkimus tarkastetaan 18.8. Helsingin yliopistossa.

Miia Soininen

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Erikoislääkärikoulutuksen uusi valintatapa alkaa valituilla aloilla

Erikoistumiskoulutuksen opiskelijavalintaa uudistetaan ensi vuonna vaiheittain.

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Omakannan ikärajat eivät ole sopusoinnussa lapsen edun kanssa

Huoltaja ei näe Omakanta-palvelussa 10-vuotiaan ja sitä vanhemman lapsen reseptejä tai muita terveystietoja, vaikka lapsi näin haluaisi.

Ajassa
Erikoislääkärikoulutuksen uusi valintatapa alkaa valituilla aloilla

Erikoistumiskoulutuksen opiskelijavalintaa uudistetaan ensi vuonna vaiheittain.

Tieteessä
Lonkka- ja selkäsairauksilla on tiedettyä suurempi yhteys

Selkä–lantiolinjauksen mittaaminen on luotettavaa myös potilailla, joilla oman lonkkanivelen tilalla on tekonivel.

Tieteessä
Tutkijat selvittivät vauvaiän diabeteksen puhkeamismekanismin

Käytetyt menetelmät voivat auttaa myös muiden diabetesmuotojen tutkimisessa.

Ajassa
Pro Medico on päätetty lakkauttaa

Työ lääkärien täydennyskoulutuksen ja ammattillisen kehittymisen edistämiseksi jatkuu kuitenkin edelleen.

Ajassa
Genomilaki viivästyy

Lait Genomikeskuksesta ja genomitiedon käytöstä eivät etene eduskunnan käsittelyyn tänä vuonna.

Ajassa
Ensimmäiset matkalääkärin erityispätevyydet myönnetty

Vuoteen 2020 asti pätevyyden voi saada työkokemuksen perusteella.