Syövän yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat kaksinkertaistumassa vuoteen 2015 mennessä, arvioidaan Suomen Syöpäyhdistyksen teettämässä selvityksessä. Asiantuntijoita ennuste ei yllätä, päinvastoin. Sairaaloissa kustannusten kasvu on ollut nähtävissä jo pitkään.

Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella tehdyn selvityksen mukaan syöpä aiheutti yli 500 miljoonan euron kustannukset vuonna 2004. Vuonna 2015 kustannusten ennustetaan nousevan 1,1 miljardiin euroon.

Selvityksessä esitetään kustannuksista kolme skenaariota. Niistä todennäköisimpänä tutkijat pitävät 1,1 miljardiin päätyvää ennustetta, jossa on otettu huomioon asiantuntijoiden arviot esimerkiksi hoitojen kehityksestä.

Tärkein syy kustannusten nousuun on syöpien esiintyvyyden kasvu väestön vanhetessa.

Selvityksessä laskettiin syöpien kustannusten kehitys vuosina 1996-2004. Tuona aikana ne nousivat keskimäärin noin kuusi prosenttia vuodessa.

Syövän kustannuksina otettiin huomioon avo- ja vuodeosastohoito, Kelan maksamat lääkekorvaukset, sairauspäivärahat ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä kuntoutus ja seulonta. Sen sijaan laskelmissa ei ole mukana potilaiden itse maksamia kustannuksia, joista luotettavat tiedot puuttuvat.

Syöpäyhdistyksen mukaan uusia syöpätapauksia todetaan nyt vuosittain noin 24 000, vuonna 2015 niitä ennustetaan todettavan noin 30 000.

Syövän aiheuttamat kustannukset -selvitys on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Avohoidon osuus kustannuksista kasvaa oleellisesti

Asiantuntijoiden arvioon perustuvan ennusteen mukaan eniten kasvavat lääkehoitojen ja avohoidon kustannukset.

- Näköpiirissä on uusia lääkkeitä, jotka vaikuttavat molekyylirakenteensa tai sitten genomin kautta. Niiden vaikutus näkyy jo hiukan vuosien 1996-2004 kustannuksissa, ja siksi kustannusten kehitys oli lopussa hiukan nopeampaa ja näiden vuosien painoa vähän kasvatettiin asiantuntijamallissa, sanoo tutkimuksen toinen tekijä, professori

Pekka Rissanen

.

Vuodeosastohoidon ja avohoidon kustannuksiin sisältyy erittäin paljon lääkekustannuksia ja lääkkeiden osuus näkyy avohoidon kustannusten kasvuna.

- Asiantuntijoiden näkemys on, että hoidon painopiste on siirtymässä vuodeosastohoidosta avohoitoon. Avohoidossa annostellaan jatkossa suuri osa niistä lääkkeistä, jotka ovat aikaisemmin edellyttäneet vuodeosastohoitoa, Rissanen sanoo.

Ennusteen mukaan avohoidon kustannukset kolminkertaistuvat vuoteen 2015 mennessä, ja samalla niiden suhde laitoshoidon kustannuksiin muuttuu ratkaisevasti.

Vuonna 2004 avohoidon kustannukset olivat vajaat puolet laitoshoidon kustannuksista, mutta vuonna 2015 avohoidon kustannusten ennustetaan olevan jo 90 % laitoshoidon kustannuksista.

Avohoidon määrän ennustetaan kasvavan 5-10 prosenttia vuodessa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Myös laitoshoidon kustannukset kasvavat, mutta eivät yhtä nopeasti kuin kustannukset avohoidossa.

Selvityksessä ei tarkasteltu lääkekustannuksia erillisenä ryhmänä kuin Kelan kautta korvattavien lääkkeiden osalta.

Suomen Syöpäyhdistys perää ennusteen pohjalta rivakoita toimia.

- Nyt tarvitaan uusia ratkaisuja, sanoo pääsihteeri, LKT

Harri Vertio

.

Hänen mukaansa päätöksentekijät olisi saatava entistä määrätietoisemmin panostamaan syövän ehkäisyyn, seulontaan ja kuntoutukseen.

- Kustannusten jakautumisen kannalta on tärkeää seurata erikoissairaanhoidon avohoidon ja perusterveydenhuollon välistä suhdetta. Syöpä hoidetaan enenevässä määrin polikliinisesti, ja perusterveydenhuollon rooli kasvaa seurannassa, ehkä myös lääkehoidossa. Samaan aikaan on huolehdittava osaamisen lisäämisestä perusterveydenhuollossa, hän sanoo.

Yllättävää on pikemminkin nousun vähäisyys

Tyksin syöpätautien klinikan ylilääkäri, professori

Seppo Pyrhönen

ei ylläty syövän hoitokustannusten kaksinkertaistumisesta, vaan pitää nousua ennemminkin yllättävän pienenä.

- Syövän lääkehoitokustannukset ovat kasvaneet Suomessa viiden viime vuoden aikana 30 prosenttia vuosittain ja siten kaksinkertaistuneet kolmessa vuodessa. Lisäksi kymmenen suurinta globaalia lääkefirmaa ilmoittaa, että uudet syöpälääkkeet ovat heidän tutkimuksensa pääpainopistealue. Kun lääke saadaan markkinoille, sen kehityskulut on tietenkin saatava perityksi pois. Uusien lääkkeiden hinnat ovat aivan eri luokkaa kuin entisten lääkkeiden, Pyrhönen toteaa.

Hän epäilee myös, että arvio 30 000 uudesta syöpätapauksesta vuonna 2015 jää liian pieneksi. Syöpäpotilaiden määriä koskevia ennusteita on jouduttu tarkistamaan ylöspäin ennenkin.

Pyrhösen mielestä päättäjienkin olisi kaksinkertaistuvien kustannusten edessä aika hyväksyä, että syövänhoitoon on budjetoitava tarpeeksi. Jatkuva alibudjetointi on hänen mielestään kiusallista niin lääkärien kuin potilaiden hoidonkin kannalta:

- Onko budjeteilla mitään merkitystä, jos ne eivät ota huomioon tosiasioita, hän kysyy.

Syöpätautien hoidossa ei hänen mielestään ole kustannusten kaksinkertaistuttuakaan kyse suunnattomista summista.

- Sillä rahallahan palvellaan tavallaan koko viisimiljoonaista kansaa: annetaan ikään kuin takuu, että jokainen suomalainen saa asianmukaisen hoidon, jos hän sairastuu vakavaan sairauteen.

Kustannusvaikuttavuus tutkittava yhä tarkemmin

Myöskään johtajaylilääkäri

Lauri Nuutinen

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ei ylläty ennusteesta.

- Olen seurannut syöpälääkityksen kehitystä ja kustannuspainetta, joka on näkynyt meidän lääkebudjetissamme joka vuosi.

Kustannusten nousun myötä on hänen mukaansa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota lääkkeen kustannusvaikuttavuuteen. Lisäksi tarvitaan kansallinen konsensus siitä, mitkä uudet lääkkeet ja hoitotavat ovat suomalaista hoitokäytäntöä: mitkä kalliit lääkkeet otetaan käyttöön ottaen huomioon niiden hinta ja terveyshyöty.

- Nämä asiat täytyy arvottaa. Käydä yhteiskunnallinen keskustelu, kuinka paljon ja mihin satsataan, Nuutinen sanoo.

Hän toivoo, ettei Suomessa ajauduta syöpälääkityksessä tilanteeseen, jossa varakkaat kustantavat itselleen yksityisesti lääkkeitä, joihin tavallisilla ihmisillä ei ole varaa.

- Suomalainen oikeudentunto pitää huolen siitä, että hoitokäytännöksi hyväksytty, tiukan seulan läpikäynyt lääke on vielä pitkään jokaisen suomalaisen saatavilla, Nuutinen uskoo.

"Lintukodon aika on ohi"

Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja

Leena Rosenberg

kuitenkin pelkää, että kustannusten nousu johtaa syöpäpotilaiden hoidon leikkaamiseen. Silti hänestä on tärkeää, että kustannusten nousu osoitetaan hyvissä ajoin, jotta siihen osataan varautua.

- Minua huolestuttaa, että Suomessa jouduttaisiin muista kuin hoidollisista syistä valitsemaan, kuka hoitoa saa. Suomalaiset syöpäpotilaat elivät aikaisemmin hiukan kuin lintukodossa, mutta tämä aika on ohi. Vielä se ei näy kuin tiukentuneena suhtautumisena lääkkeen vaikuttavuuteen, mikä tietysti onkin ihan oikein, mutta potilaita on alkanut huolestuttaa, ketä hoidetaan, ketä ei, Leena Rosenberg miettii.

- En kuitenkaan ole kuullut, että keltään olisi evätty hoito silloin, kun se on lääketieteellisesti perusteltu. Asia erikseen ovat sitten ihmiset, jotka eivät usko, ettei hoito enää auta, vaan kokevat, etteivät saa hoitoa.

Toisaalta hän muistuttaa, että esimerkiksi sädehoidon jonot ovat pidentyneet.

Rosenbergin mielestä on oleellista, että kunnat ryhtyvät varautumaan kasvaviin kuluihin.

- Sitä tosin en tiedä, mistä kunnat rahat ottavat, koska kunnallisverojen määrä pienenee väen siirtyessä eläkkeelle. Arvokeskustelua on käytävä ja priorisointikysymyksiä ratkaistava.

Mäklin Suvi, Rissanen Pekka: Syöpien aiheuttamat kustannukset. Hoito- ja tuottavuuskustannusten kehitys vuosina 1996-2004 ja ennuste niiden muutoksista vuoteen 2015. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 67, Helsinki 2006.