Syövän lääkehoidon kustannusten voimakkaan nousun ennustetaan jatkuvan 15-20 %:n vuosivauhtia, toteaa professori Nils Wilking Karoliinisesta instituutista. Hän esitteli Pohjoismaisessa rintasyöpäkokouksessa Norjassa viime viikolla tutkimusta, jossa selvitettiin syövän lääkehoidon kustannuksia Euroopan maissa, Kiinassa, Keski-idässä ja Etelä-Amerikassa.

Lääkehoidon osuus syövän hoidon kustannuksista kasvaa nopeasti. Todennäköistä on, että Euroopassakaan kaikki maat eivät tulevaisuudessa voi ottaa kalleimpia syöpälääkkeitä käyttöön.

Jotta voimavarat käytettäisiin mahdollisimman hyvin, hoidon kustannusvaikuttavuuden arvioiminen on yhä tärkeämpää. Uuden lääkkeen kohdalla arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, koska käytettävissä on vasta lyhytaikaista ja rajallista tutkimustietoa.

Professori Wilking ehdottikin Stavangerissa, että uuden lääkkeen käyttöönotosta päättäisi kansallinen asiantuntijaelin.

- Kun lääkkeen käytöstä olisi muutaman vuoden kokemus, olisi tehtävä uusi tilannearvio ja päätöksiä lääkkeen asemasta kansallisissa hoito-ohjelmissa.

Uusia syöpälääkkeitä lähivuosina jopa 50

Syöpälääkkeet menestyvät samalla kun maailmanlaajuisten lääkemarkkinoiden kasvu on laskussa. Vuosina 2003-2007 syöpälääkkeiden osuus lääkemyynnin globaalista kasvusta on ollut 12,1 % ja ennuste vuoteen 2011 on 18-21 %. Sekä lipidilääkkeiden että diabeteslääkkeiden myynnille ennustetaan samaan aikaan 1-4 %:n kasvua.

Jos lääketeollisuus aiemmin arasteli syöpälääketutkimusta siihen liittyneiden riskien vuoksi, on tilanne lisääntyneen molekyylibiologisen tietämyksen ja täsmälääkkeiden maihinnousun myötä muuttunut radikaalisti. Suuret yritykset satsaavat syöpään, sillä niiden tulevaisuus riippuu paljolti onkologisista valmisteista.

Jopa 50 uuden syöpälääkkeen ennustetaan rantautuvan markkinoille seuraavien viiden vuoden aikana. Jo nyt 68 % syöpälääkkeiden myynnistä tulee alle kymmenen vuoden ikäisistä tuotteista.

Pelkkä lääkehoidon kehitys ei selitä hoitotuloksia

Syövän hoidon tulokset ovat parantuneet. Esimerkiksi rintasyöpäkuolleisuus on puolittunut länsimaissa kahdenkymmenen vuoden aikana.

Lääkehoidon kehityksellä on epäilemättä ollut tärkeä merkitys, mutta väestötasolla sen osuutta on vaikea näyttää, sillä myös lääkkeiden saatavuus, varhainen toteaminen ja ennaltaehkäisy vaikuttavat kuolleisuuteen.

Myös muiden hoitomenetelmien saatavuudella on merkitystä: esimerkiksi sädehoitolaitteiden määrä vaihtelee suuresti. Suomessa on 6,5 lineaarikiihdytintä miljoonaa asukasta kohden - vähiten Pohjoismaissa - Tanskassa 9,1, Englannissa 3,3 ja Venäjällä vain 0,7.

Suomessa syövän hoidon tulokset ovat Euroopan kärkeä. Palkintosijoilla pysyminen riippuu jatkossakin tasa-arvoisesta hoidon saatavuudesta, ei yksityisistä syöpävakuutuksista.