Lehti 48: Ajan­kohtai­sta 48/2018 vsk 73 s. 2836 - 2840

Syrjinnällä on monia muotoja

Suosikkijärjestelmiin perustuva syrjintä nousi kärkeen luottamusmiehille tehdyssä kyselyssä.

Tiiamari Pennanen
Kuvituskuva 1

Syrjinnällä on monia muotoja

Kuvituskuva 2

Noora Ritamäkeä harmittaa, että osassa työpaikkoja kollegoiden perhevapaisiin suhtaudutaan huonosti.

Kuvituskuva 3

Erikoistuvan lääkärin Noora Ritamäen työnantaja on ­suhtautunut perhevapaaseen hyvin.

Kuvituskuva 4

Suosikkijärjestelmät nousivat Lääkäriliiton kyselyssä yleisimmäksi syrjintämuodoksi. Kunta-alan luottamusmiehille alkuvuodesta tehdyssä kyselyssä 18 prosenttia vastaajista kertoi huomanneensa lääkärien työpaikalla syrjintää tai epätasa-arvoista kohtelua, joka perustui suosikkijärjestelmiin.

Suosikkijärjestelmät voivat näkyä esimerkiksi sukupuoleen perustuvana hyvä veli -verkostona tai henkilökemiaan liittyvänä seikkana: esimiehellä on tietyt suosikit – ja inhokit.

Pelkkä toisten kanssa paremmin toimeen tuleminen ei ole syrjintää. Mutta luottamusmiesten vastausten perusteella suosikkijärjestelmät vaikuttivat esimerkiksi siihen, miten työntekijät saavat tietoa työpaikalla, miten lomat ja päivystysvuorot jaetaan ja jopa miten uralla pääsee etenemään.

Lääkäriliiton lakimiehen Mari Rusilan mielestä tulos on hämmentävä.

– Lääkärikunnan sisällä arvostetaan kollegiaalisuutta ja tasapuolinen kohtelu on vahva periaate. Lääkärillä on myös usein lääkäriesimies. Se, että tämä nostaisi suosikkejaan toisten ylitse, on hälyttävääkin.

Rusila arvelee, että suosikkijärjestelmä saattoi nousta kyselyssä niin korkealle, koska se koskettaa koko yhteisöä ja on helpommin havaittavissa kuin raskauden vuoksi tapahtuva syrjintä, joka kohdistuu yksilöön ja voi jäädä muilta näkymättömiin. Toisten suosiminen muiden kustannuksella herättää kaikissa yhteisön jäsenissä helposti epäreiluuden tunteita, hän sanoo.

– Kaikki tietävät, jos pomolla on suosikki.

Myös perhevapaalla HYKS:stä oleva erikoistuva lääkäri, Lääkäriliiton hallitukseen kuuluva Noora Ritamäki yllättyy siitä, että suosikkijärjestelmä on syrjintäperusteiden kärjessä.

– Onko tosiaan edelleen näin?

Ritamäki arvelee, että nykyinen erikoistumiseen hakeutumisen prosessi on ollut omiaan kehittämään suosikkijärjestelmää. Hänen mukaansa ei ole läpinäkyvää, miten erikoistuvat valitaan työpaikkoihin.

– Huhujen mukaan erikoistumiseen valitseminen on perinteisesti mennyt niin, kuka on tuntenut kenet ja sattunut olemaan yhteydessä ylilääkäriin juuri oikeaan aikaan.

Tähän on kuitenkin tulossa muutos. Ensi vuonna pilotoidaan uutta valintajärjestelmää, joka perustuu hakuun eikä ilmoittautumiseen.

Kysely antaa vain pintaraapaisua; siihen vastasi 66 kunta-alan lääkäriluottamusmiestä yli 200:sta. Kaikki tapaukset eivät koskaan edes tule luottamusmiesten tietoon.

Ovatko suosikit syy vai seuraus?

Syrjintä voi olla moniperustaista, eli yksi tapaus liittyy moneen syrjintäperusteeseen. Syrjinnän syitä ei ehkä osata aina yksilöidä, arvelee lakimies Mari Rusila. Tiettyjen, tai tietynlaisten, työntekijöiden suosiminen toisten yli voi olla siis syrjinnän ulospäin näkyvä seuraus eikä syy.

Syrjintä voi perustua esimerkiksi raskauteen, ikään, etniseen taustaan, sukupuoleen tai työsuhteen osa-aikaisuuteen.

Etenkin raskaussyrjintä on ollut tapetilla lääkärien keskuudessa sen jälkeen kun Nuoren Lääkärien Yhdistys NLY teki raskaussyrjinnän vastaisen aloitteen valtuuskunnassa viime joulukuussa. Liiton juristien tietoon tulevista tapauksista ainoan selkeän asiaryhmän muodostaa raskaussyrjintä, kertoo Rusila. Raskaussyrjinnästä on kyse tilanteessa, jossa raskaana olevan henkilön määräaikaisuutta olisi muuten jatkettu, mutta raskauden takia näin ei tehdäkään. Määräaikaisen työ- tai virkasuhteen päättyessä ei työntekijällä ole suoraan oikeutta saada jatkoa, hän huomauttaa.

Noora Ritamäki palaa tammikuussa Meilahden sairaalaan jatkamaan sisätautien erikoistumisohjelmaa siitä, mihin se reilu vuosi sitten jäi. Hänellä ei ole virkaa, vaan määräaikaista virkasuhdetta jatkettiin perhevapaan yli. Tämä on Ritamäen toinen perhevapaa saman työnantajan alla, ensimmäinen oli vuonna 2015. Molemmilla kerroilla asiaan on suhtauduttu hyvin.

– Ei ollut minkäänlaista painostusta mihinkään suuntaan, vaan olen saanut määritellä poissaolon keston. Määräyskirjaa on jatkettu automaattisesti, siitä ei ole tarvinnut vääntää, hän kertoo.

Työnantaja on myös tarjonnut Ritamäelle mahdollisuutta käydä koulutuksissa poissaolon aikana.

Ritamäen mukaan myös muiden samassa yksikössä työskentelevien kollegoiden perhevapaat on hoidettu asiallisesti. Häntä harmittaa, että aina asiat eivät suju yhtä hyvin edes saman organisaation sisällä, kuten hän on kuullut. Ritamäki törmäsi muiden lääkärien negatiivisiin kokemuksiin myös lukiessaan ja kuunnellessaan NLY:n aloitteeseen liittyviä juttuja sekä muun muassa Facebookin Lääkärivanhemmat -ryhmän kautta. Löytyi tapauksia, joissa määräyskirja on katkaistu raskauden vuoksi ja työntekijä on yritetty vaientaa.

– Ihmisille on sanottu, että kannattaisi olla hiljempaa oman tulevaisuutesi kannalta.

Ritamäen mielestä on ihmeellistä, että asiassa, jossa pätee samat laissa määritellyt säännöt kaikille, on niin suurta vaihtelua työpaikasta tai jopa yksiköstä riippuen. Niin ei pitäisi olla. Hän haluaa uskoa, että määräaikaisuuksien katkaisemisessa raskauden vuoksi voi olla joskus kyse tietämättömyydestä pahansuopaisuuden sijaan. Jos tietyllä tavalla on aina toimittu, sitä ei ehkä osata kyseenalaistaa.

– Määräyskirjoja pyörittävät sihteerit tai edes ylilääkärit eivät välttämättä ole perillä asioista.

Asennemuutosta koulutuksella

Lakimies Rusila peräänkuuluttaa tietoisuuden lisäämistä työpaikoilla siitä, millaisia syrjintäperusteita ylipäätään on olemassa. Vuoden aikana Lääkäriliiton lakimiehet ovat järjestäneet paljon koulutuksia, joiden avulla pyritään paitsi tarjoamaan luottamusmiehille käytännön työkaluja myös saamaan aikaan asennemuutosta. Jälkimmäinen on Rusilan mukaan tarpeen etenkin esimiesten kohdalla. Asenne saattaa kummuta ymmärtämättömyydestä.

– Kaikilla ei ole tarpeeksi tietoa tai ymmärrystä siitä, miten lainsäädäntö velvoittaa esimiestä toimimaan.

Tiistaina 20. marraskuuta Helsingissä järjestettiin yhteinen koulutuspäivä esimiehille ja luottamusmiehille. Päivän aikana työoikeuteen erikoistunut asianajaja kävi läpi oikeustapauksia työpaikkasyrjinnästä eri aloilta. Eniten keskustelua herättivät työhönottotilanteessa kielletyt kysymykset.

Lue myös

Esimiehiä tuntui huolettavan, saako kysyä edes kiertoteitse työhaastattelussa, onko hakija raskaana. Vastaus oli, että ei saa eikä kannata. Syrjinnän vastainen suoja on suuri, ja se ulottuu myös työsuhteen päättämiseen ja työnhakutilanteeseen.

Rusila on huomannut, että liiton jäsenet ottavat entistä herkemmin yhteyttä lakiosastoon syrjintäepäilyihin liittyen. Yhä useampi yhteydenottaja myös sanoo tietävänsä, että asioiden ei pitäisi mennä niin kuin ne ovat menneet. Se on hänestä hyvä.

Liiton juristien on tarkoitus jatkaa syrjintään liittyvää koulutustyötä myös ensi vuonna, ja tulevaisuudessa.

– Niin kauan kuin tapauksia on.

Näin kyselyyn vastanneet luottamusmiehet kertoivat suosikkijärjestelmistä työpaikalla:

" Esimies edisti suosikkialaistensa uraa yrittäen syrjäyttää toisia kriittisemmin toiminnan uudistuksiin suhtautuvia alaisiaan.

" Osa saa valita päivystyksensä ja lomansa ja toiset joutuvat sopeutumaan siihen.

" Viransaannin perusteet eivät ole läpinäkyviä, eikä todellisia syitä kerrota.

" Erikoislääkärit ajavat pitkälti omaa etuaan, ja erikoistuvat ovat usein joko rakenteellisesti tai muutoin suljettu ulos päätöksenteosta.

" Tietoa jaetaan kokouksissa, joihin ei kaikki pääse.

" Uralla eteneminen edellyttää nuorempaan ’sisäpiiriin’ kuulumista.

" Yhteisissä palavereissa tiettyjä henkilöitä keskeytetään, puhutaan päälle, ohitetaan.

" Tiedon saanti vaihtelee hyvin paljon riippuen siitä, kuka on esimies tai missä klinikassa työskentelee.

" Miesten on helpompi saada arvostusta ja luottamustehtäviä lääkäriesimieheltä ja myös muiden ammattiryhmien miespuolisilta esimiehiltä.

" Miesverkosto rakentaa hyvä veli -järjestelmän, jonka ulkopuolelle jäävien on vaikeaa saada tietoa. Miehet myös tukevat toisiaan ammatillisessa etenemisessä.

" Ylilääkäri kokoaa itselleen samanhenkistä hovia, ja toisinajattelijat (- -) syrjäytetään olennaisen viestinnän ja päätöksen teon ulkopuolelle.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030