Massaspektrometrian avulla voidaan tunnistaa solujen rakennusaineina toimivia biomolekyylejä ja mitata muutoksia molekyylien määrissä.

Tapio Lönnberg keskittyi väitöstutkimuksessaan solun tuman proteiineihin sekä solun uloimman pintakerroksen muodostaviin rasvapohjaisiin lipidimolekyyleihin. Tulokset antavat entistä aiempaa tarkemman kuvan T-auttajasolun rakenteesta ja täydentävät tietoa tyypin 2 auttajasolujen erilaistumisesta.

T-auttajasolut tunnistavat elimistöön tunkeutuneita taudinaiheuttajia ja säätelevät immuunijärjestelmän puolustusreaktioita, kuten vasta-aineiden tuottoa. Toimiakseen tehokkaasti erilaisia taudinaiheuttajia vastaan nämä solut erilaistuvat toiminnaltaan eroaviksi alatyypeiksi. Väärin toimiessaan T-auttajasolut voivat olla myös vaarallisia, esimerkiksi tyypin 2 solujen tiedetään olevan yhteydessä allergisiin reaktioihin.

Lönnberg käytti pääasiallisena tutkimusmenetelmänä massaspektrometriaa, joka perustuu molekyylien painon hyvin tarkkaan mittaamiseen. Tämän tiedon avulla voidaan tunnistaa solujen rakennusaineina toimivia biomolekyylejä ja mitata muutoksia näiden molekyylien määrissä esimerkiksi solujen erilaistumisen aikana.

Tutkimuksen lähdemateriaalina käytettiin vastasyntyneiden lasten napanuoran verestä eristettyjä soluja. Nämä näytteet tarjosivat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia ihmisen valkosolujen kehitystä tarkasti säädellyissä laboratorio-olosuhteissa.

FM Tapio Lönnbergin väitöskirja "System-wide approaches to uncover Th2 cell lineage commitment" tarkastetaan 26.10.2012 Turun yliopistossa.

Kuva: Panthermedia