1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tällainen on kollegasi
Ajan­kohtai­sta 49/2016 vsk 71 s. 3134 - 3136

Tällainen on kollegasi

Keskivertolääkäri on nyt nelikymppinen nainen, joka työskentelee julkisessa terveydenhuollossa pääkaupunkiseudulla. Hän on ­erikoistunut useimmin yleislääketieteeseen ja tienaa yli 6 000 euroa kuussa.

Tilastot kertovat, että lääkärien määrä on lisääntynyt Suomessa koko 2000-luvun, mutta silti mieslääkärien määrä on pysynyt lähes ennallaan.

Tällainen on kollegasi Kuva 1 / 6
           

Lääkärien määrä on lisääntynyt Suomessa koko 2000-luvun, mutta kyse on nimenomaan naislääkärien määrän kasvusta. Koulutuspaikkojen lisäys ei näy mieslääkärien määrässä.

– Mieslääkärien määrä on itse asiassa pysynyt melkein paikallaan koko 2000-luvun, sanoo Lääkäriliiton tutkija Juho Ruskoaho.

Työikäisiä lääkäreitä on 20 970. Kolmasosa ­työskentelee pääkaupunkiseudulla.

Ilmiön selitys löytyy tilastoista: Lääkärikunta oli ennen miesvaltainen, ja mieslääkäreitä on jäänyt 2000-luvulla eläkkeelle lähes yhtä paljon kuin uusia mieslääkäreitä on valmistunut. Naislääkäreitä puolestaan on jäänyt eläkkeelle selvästi vähemmän kuin uusia naislääkäreitä on valmistunut.

Vielä 2000-luvun alussa lääkäreiden sukupuolijakauma oli tasainen. Nyt naisten osuus työikäisistä lääkäreistä on kivunnut 60 prosenttiin. Terveyskeskuslääkäreistä jo kaksi kolmasosaa on naisia.

Naisistuminen näkyy myös erikoislääkärikunnassa.

– Mieserikoislääkäreitä oli 2000-luvun alussa 5 400, nyt 5 200, Ruskoaho vertaa.

– Erikoislääkärinaisia oli 2000-luvun alussa 3 800, nyt 7 100. Tässä on tapahtunut iso muutos.

Esimerkiksi lastenpsykiatreista jo 91 prosenttia on naisia ja lastenneurologeistakin 86 prosenttia.

Suomessa lääketiedettä opiskelee 4 400 ­opiskelijaa. Opiskelijamäärä on ­suurin ­Itä-Suomen ­yliopistossa.

Tiedot perustuvat Lääkäriliiton tällä viikolla julkaistuun Lääkärit Suomessa -kirjaan. Se sisältää tilastoja muun muassa Lääkäriliiton tämänvuotisesta Työmarkkinatutkimuksesta ja vuositilastosta.

Mieslääkärien määrä kääntyy kasvuun

Lääkäriliiton tuoreen ennusteen mukaan mieslääkärien määrä lähtee kuitenkin selkeään nousuun 2020-luvulla.

Juho Ruskoahon mukaan parina viime vuotena lääketieteen opinnot aloittaneissa on ollut suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia.

– Nämä lääkäri-ikäluokat valmistuvat 2020-luvulla, jolloin myös eläköityvien miesikäluokkien koko hiukan pienenee.

– Kun eläkkeelle siirtyvien mieslääkärien määrä vähenee ja oletettavasti nuoria mieslääkäreitä valmistuu tätä enemmän, mieslääkärien määrä kääntyy kasvuun.

Kokeneet erikoislääkärit pitävät yksityisvastaanottoa

Mieserikoislääkäreitä on nyt 200 vähemmän ja naiserikoislääkäreitä 3300 enemmän kuin 2000-luvun alussa.

Juho Ruskoaho nostaa tuoreesta tilastojulkaisusta esiin myös julkisten sairaaloiden ja yksityisten lääkäriasemien lääkärien erilaisen ikärakenteen.

Ei ole uusi ilmiö, että nuoria lääkäreitä työskentelee paljon terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Julkisella sektorilla on koulutustehtävä ja erikoistumispaikkoja.

Lue myös

– Vasta valmistuneista lääkäreistä valtaosa on kunnalla töissä, eläköityvistä lääkäreistä enää hiukan yli puolet, Ruskoaho kiteyttää.

Kaikista lääkäreistä lähes 70 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla.

Yksityisvastaanottoja pitävät usein kokeneet erikoislääkärit.

– Yli kolmasosa yksityissektorilla työskentelevistä lääkäreistä on yli 54-vuotiaita.

Suomessa on 3,8 työikäistä lääkäriä tuhatta ­asukasta kohden. Eniten heitä on Pohjois-Savossa (5,4) ja vähiten Länsi-Pohjassa (1,6).

Paljonko yksityislääkäri ansaitsee kuukaudessa? Katso tuoreita tilastotietoja lääkäreistä sivun yläosasta avautuvasta infografiikasta.

Lähteet:

Lääkäriliiton Työmarkkinatutkimus 2016,Lääkäriliiton vuositilasto 2016 (Valvira, THL, SLL).

Lääkärit Suomessa -julkaisu löytyy täältä

Kirjoittajat
Heli Väyrynen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Maskisuositus on tärkeä lisä epidemian torjuntaan

Maskisuositus on tärkeä lisä keinovalikoimaan toisen korona-aallon lähestyessä, arvioi Lääkäriliitto.

Ajassa
Maskeja suositellaan joukkoliikenteeseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa kasvomaskien käyttöä esimerkiksi joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja on vaikea välttää.

Ajassa
Kansallisten osaamiskeskittymien kehittämiselle viisi miljoonaa euroa

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa määrärahaa terveysalan kasvustrategialle.

Tieteessä
Aivot mukana säätelemässä insuliiniherkkyyttä

Aivojen kyky vastata insuliiniin voi heikentyä yhtä varhain kuin lihasten.

Ajassa
Koronavirustartunnoissa selvä kasvu

Tapausten määrä arvioidaan silti valtakunnallisesti melko pieneksi.

Ajassa
Tutkimusprofessori Timo Partoselle Psykiatrian Tutkimussäätiön Mielenterveyspalkinto

Palkinnon perusteluissa korostetaan Partosen pitkää ja johdonmukaista työtä luotettavan mielenterveystiedon levittäjänä.