Yleiset liikkeenjohdon opit ovat tulossa lääkärijohtajien työkaluiksi. Uutuuksien lisäksi jopa potilastietojärjestelmistä saisi ulos uutta, arvokasta tietoa. - Sellaista, josta lääkärijohtajat vain haaveilevat, tiivistää KTT

Johanna Hyvönen

.

Suomalaiset lääkärijohtajat soveltavat yleisiä liikkeenjohdon oppeja ainakin jossain määrin. Monissa sairaanhoitopiireissä on käytössä johtamisen apuvälineitä, joissa taloudelliset ja ei-taloudelliset mittarit yhdistyvät, kuten bisnesmaailmassa yleisesti käytetty Balanced Scorecard eli tasapainotettu tuloskortti.

Tällaiseen tulokseen Johanna Hyvönen päätyi haastateltuaan viittä toiminta- tai tulosaluejohtajaa käytössä olevista johtamisen apuvälineistä. Pisimmälle taloustiedettä tankanneessa Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä keskussairaalalle on laadittu johtamisstrategia ja sen tukemiseksi on otettu käyttöön erillinen tietokoneohjelma, jonka mittareista tavoitteiden toteutumista seurataan.

Tarkkailtavat mittarit vaihtelevat kulloistenkin tavoitteiden, kuten asiakastyytyväisyyden, työtyytyväisyyden, prosessien kehittämisen tai kustannustehokkuuden mukaan.

Sairaalan ylilääkäri voi esimerkiksi päivittäin silmäillä vapaiden petipaikkojen määrää, klinikalla tehtyjä ja tulevia toimenpiteitä sekä henkilökunnan määrää, ja vertailla lukuja kuukausitasolla tai peilata asetettuihin tavoitteisiin.

Ammattijohtaja, mikä ettei!

Hyvönen uskoo, että potilastietojärjestelmien valmistuttua aika alkaa olla kypsä niiden laajempaan hyödyntämiseen johtamisen alueella.

- Järjestelmistä saataisiin nyt jo ulos paljon arvokasta tietoa, sellaista, jota lääkärijohtajat vain haaveilevat näkevänsä. Ja jos potilasjärjestelmän aikaleimoja hyödynnettäisiin paremmin, esimerkiksi hoitoketjun kestoa voitaisiin mitata ja vertailla eri aikoina tai eri sairaaloiden välillä. Myös resurssointi ja poikkeamiin reagointi helpottuu järjestelmiin kirjatun tiedon avulla, Hyvönen sanoo.

Lisäksi kauppatieteilijä uskoo vankasti, että terveydenhuollon organisaatioita voisivat hyvin johtaa ammattijohtajat.

- Kun nykyisten talous- ja tuottavuusvaatimusten mukaisesti vähemmällä määrällä ihmisiä pitäisi saada enemmän aikaan, niin joitain rakenteita täytyy muuttaa.

TietoEnatorin johtavana konsulttina työskentelevän Hyvösen mukaan ihmisten johtamiseen ja motivoimiseen pätevät samat säännöt niin terveydenhuollossa kuin teollisuudessa.

- Lääkärikeskeisyyttä ei kuitenkaan saa ohittaa eikä lääketieteellistä vastuuta voi siirtää mihinkään. Ihmisten yli ei saa kävellä, vaan asiaa pitää lobata pikkuhiljaa, jotta löydetään yhteinen tahto, Hyvönen muistuttaa.

"Lääkärillä oikeus johtaa"

Konkarilääkärijohtaja ei innostu ammattijohtajista edes sadan kilometrin päässä HUS:sta.

- Tällä hetkellä Euroopan tai jopa koko maailman tehokkain ja halvin meikäläinen sairaanhoitojärjestelmä on kehitetty lääkäreiden johdolla. Kyllä lääkäreiden pitää pystyä kouluttautumaan johtajiksi siinä missä muidenkin, ylilääkäri

Raimo Kettunen

Päijät-Hämeen keskussairaalasta sanoo.

Hän olisi valmis näkemään ammattijohtajia jollain tasolla organisaatiota, mutta ei usko tulosalueen johtajan pärjäävän ilman syvää substanssiosaamista.

- Suomessa huudetaan nyt ammattijohtajien perään lähinnä siksi, että lääkärijohtajia on paljon vaikeampi saada tinkimään lääkärin etiikkaan sisältyvistä arvoista, hän lataa.

Kettunen innostui hallintotehtävistä vasta täytettyään 50 vuotta. Sisätautiyksikön johtaja toimii puolet työajastaan medisiinarina välittämättä lääkäreidenkin keskuudessa kiertävästä mantrasta "se, ken alkaa johtajaksi, älköön tehkö kliinistä työtä, koska tehtävät kilpailevat toistensa kanssa".

- Minusta pitää katsoa yksikön kokoa ja kykyä. Itse koen olevani pelkkä resurssijohtaja, koska osastonlääkärimme ovat hyvin kokeneita ja päteviä. Minua ei niissä asioissa paljoa tarvita.

Bisnes peittoaa byrokratian

Kettusen yksikköä on viitisen vuotta johdettu Balanced Scorecardin talousnäkökulman avulla. Suunnitelmissa olisi ottaa mukaan myös muita toiminnan ohjaamisen mittareita, mutta rahan puute jarruttaa.

Kettunen toivoisi saavansa kojelautaansa muun muassa instrumentin, josta näkisi, millä osastolla hoitajat ovat kulloinkin työpanoksensa antaneet.

- Toiminta on paljon tehokkaampaa, kun sitä johdetaan liikemaailman opeilla entisten byrokraattisten menetelmien sijaan. Muun muassa kannustepalkkauksesta on Lahdessa hyviä kokemuksia, mutta valitettavasti omistajat torjuvat ajatuksen kaikkein jyrkimmin, Kettunen sanoo.