Hakijoiden monipuolinen arvioiminen opiskelijavalinnan yhteydessä tuottaa hyviä lääkäreitä, todettiin JAMA:ssa julkaistussa kanadalaistutkimuksessa.

Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja testaavien haastattelutilanteiden perusteella McMasterin yliopistoon valitut opiskelijat menestyivät laillistamiskokeissa paremmin kuin muista kanadalaisyliopistoista samaan aikaan valmistuneet.

Pitäisikö Suomessakin siirtyä tietopohjaisesta valintakokeesta myös muiden kuin perinteisten akateemisten arvojen testaamiseen? Varadekaani Anne Pitkäranta Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintatoimikunnasta pitää ajatusta periaatteessa hyvänä.

- Ensin pitäisi kuitenkin miettiä, mitä ominaisuuksia pitäisi mitata. Lääkäreiksi tarvitaan erilaisia ihmisiä.

Pitkäranta nostaa esimerkiksi kädentaidot.

- Pitäisikö niitä arvioida vaikkapa linnunpöntön rakennustestin avulla?

Käytännössä muutoksen toteutuminen ei kuitenkaan ole lähiaikoina realistista.

- Ensisijainen tavoite on aidon yhteisvalinnan toteutuminen, Pitkäranta mainitsee.

Yhteisvalinnan avulla lääketieteellisiin tiedekuntiin saadaan paremmin valittua kansallisesti parhaat hakijat. Tällä hetkellä lääketieteen valintakoe on koko maassa sama, mutta ne arvioidaan jokaisessa yliopistossa erikseen.

Isoja muutoksia

Viime kevään suuri muutos oli pääsykoekirja Galenoksen vaihtaminen lukion biologian, kemian ja fysiikan kursseihin. Lisäksi opiskelijavalintatoimikuntien energiaa on syönyt käynnissä oleva siirtyminen kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteiseen sähköiseen opiskelijavalintaan.

Valtakunnallisen valintakokeen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja Jorma Paranko Turun yliopistosta kertoo, että haastatteluja ja soveltuvuustestejä sivutaan kokouksissa, mutta ensimmäiseksi ongelmaksi nousee niiden järjestämisen kalleus.

Toinen kyseenalainen seikka on, onko haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella tapahtuva opiskelijavalinta kuitenkaan objektiivista. Niihin siirtyminen voisi myös kasvattaa valmennuskurssien roolia entisestään.

Paranko näkee nykymuotoisessa, oppiainerajat ylittävässä valintakokeessa paljon hyvää.

- Koe on luotettava ja johdonmukainen, eikä hakija ole subjektiivisen arvioinnin kohteena.

Kun arvostelu ei ole tulkinnanvaraista, myös valitusten määrä pysyy kurissa.

- Meillä on hyviä opiskelijoita ja keskeytysprosentti on pieni, Paranko muistuttaa ja esittää, ettei valintahetken tilanne välttämättä määritä ammatissa menestymistä.

- Voisi ajatella niinkin, että ympäristö ja työpaikka muokkaavat ja ratkaisevat sen, onko lääkäri hyvä vai ei.