Verkko pursuaa monenlaista tietoa sairauksista. Lääkärilehti pyysi lääkäreitä arvioimaan alansa artikkeleita nettitietosanakirja Wikipediassa. Mutta kuka on vastuussa nettitiedosta? Asiantuntija vai satunnaisesti surffaava lääkäri, sinä?

Vinoutuneita painotuksia, outoja viitteitä ja vanhanaikaisia termejä. Nettitietosanakirja Wikipedian sairauksia käsittelevistä artikkeleista löytyy monenlaisia puutteita ja virheitä, mutta myös paljon hyvää.

Lääkärilehden pyytämät asiantuntija-arviot Wikipedian sairauksia käsittelevistä artikkeleista tuottivat vaihtelevia arvosanoja. Yksi artikkeli osoittautui lääkärin silmissä heikoksi, toinen kiitettäväksi.

Sama tilanne siis kuin netissä julkaistavassa tiedossa ylipäätään. Mitä sitten? Miten tämä minua liikuttaa? Näin ajattelee moni.

Asenne kaipaa korjaamista, ainakin jos puhutaan talkoovoimin kootusta Wikipediasta. Lääkärin vastuu alansa julkaistuista tiedoista on monimutkainen juttu.

- Jos alkaa aktiivisesti kritisoimaan Wikipedian puutteita, niin voi kysyä, miksi et korjaa niitä, toteaa teknologia- ja immateriaalioikeuteen erikoistunut tutkija

Mikko Välimäki

Svenska handelshögskolanista.

Välimäen mukaan lääkäreillä tai muilla asiantuntijoilla ei ole kollektiivista tai juridista vastuuta alansa julkaistuista tiedoista. Wikipedian toimintamallissa käyttäjät kuitenkin korjaavat virheet, joten jonkinlainen eettinen tai moraalinen vastuu on olemassa.

Lääketiede ei ole vahvoilla Wikipediassa

Lääkäri on alansa paras asiantuntija verkkomaailmassakin. Hän erottaa nettitiedosta virheet, subjektiiviset väritykset ja mainostarkoitukset. Potilaat ovat entistä valveutuneempia internetin käyttäjiä, mutta harva on samalla viivalla lääkärin kanssa.

- Ammattilaisten tulee tarjota netissä neuvontaa, ohjeita ja infoa. Mielestäni hyviä kanavia ovat esimerkiksi sairaanhoitopiirien sivut tai riippumattomien potilasjärjestöjen sivut. Wikipediasta tai vastaavasta en katsoisi lääkärinä olevani vastuussa, syöpätautien erikoislääkäri

Sirkku Jyrkkiö

TYKS:sta toteaa.

Erikoislääkäri

Tiinamaija Tuomi

HYKS:sta on samalla linjalla vastuun suhteen. Wikipedia on maallikkojulkaisu, eikä artikkelien virheistä ole erityistä haittaa kenellekään.

- Uskoisi, että tosissaan tietoa haluavat ihmiset uskovat enemmän niin sanottujen virallisten asiantuntijatahojen sivuihin. Niiden löytäminen ei ole vaikeaa.

Tutkija Mikko Välimäki pitää suomalaisten medialukutaitoa melko korkeana. Jo peruskoulun käyminen antaa jonkinlaiset valmiudet lähdekritiikkiin.

Wikipedian painoarvo nousi pari vuotta sitten, kun Nature julkaisi vertailun siitä ja Encyclopedia Britannicasta. Wikipedia pärjäsi tarkkuudessa lähes yhtä hyvin kuin arvostettu tietosanakirja.

Välimäen oma luottamus nettitietosanakirjaan on aika hyvä, mutta riippuu aihealueesta. Terve kritiikki on aina paikallaan.

- Teknistieteelliset alat, historia ja yhteiskunta ovat Wikipediassa pisimmällä. Voisin kuvitella, että lääketiede ei ole vielä kovin hyvin edustettu erityisesti spesifeille alueille mentäessä.

Vastuun pallo lentää järjestöille ja yliopistoille

Helsingin yliopiston psykiatrian professori

Erkki Isometsä

katsoo, että alan tiedon taso verkossa on hyvin vaihtelevaa. Lääkärien pitää tuntea vastuunsa siitä. Muun muassa neuvontakysymykset ja nettiterapia ovat tärkeitä alueita.

Yksittäisen lääkärin sijaan vastuu voisi kuulua järjestöille. Esimerkiksi kansainvälinen depressiotutkijoiden järjestö ISAD on käynnistänyt projektin, jossa paikataan alan artikkeleita englanninkielisessä Wikipediassa.

- On monia tieteellisiä järjestöjä, jotka ovat ottaneet tällaisen tehtäväkseen. Se on varmasti oikea suunta. Ehkä Duodecim tai erikoislääkärijärjestöt voisivat myös olla oikeita toimijoita, Isometsä sanoo.

Mikko Välimäki uskoo, että pitkällä aikavälillä Wikipedian artikkelit esimerkiksi lääketieteessä lähestyvät oppikirjojen ja tietokantojen tasoa.

Yliopistoilla ja opettajilla voi olla olennainen rooli kehityksessä.

Välimäki tietää useita esimerkkitapauksia, joissa yliopistoporukka pyrkii järjestelmällisesti kehittämään oman alansa artikkeleita. Joissakin ulkomaisissa yliopistoissa taas kehotetaan lopputöiden ja seminaaritöiden tekijöitä korjaamaan Wikipedian artikkeleita. Välimäki on itsekin tehnyt niin.

- Jos opiskelija selvittää jotain tiettyä kysymystä ja laatii siitä kohtuullisen hyvälaatuisen tutkielman, niin onhan siitä hyötyä Wikipediassa sen sijaan, että se unohtuu arkistoihin.

Keuhkosyöpä

Wikipedian artikkelin arvioi syöpätautien erikoislääkäri Sirkku Jyrkkiö, TYKS

+ Asiallinen ja ytimekäs teksti.

+ Ei varsinaisia asiavirheitä.

+ Linkit ovat ok.

- Teksti on yleistietosanakirjaan sopiva, mutta ei sisällä potilaalle paljonkaan tietoa.

- Solumyrkyt-sana on vanhanaikainen, nykyisin suositellaan käytettäväksi solunsalpaajat-sanaa.

" Mielestäni yleistietosanakirjaan riittää tämä määrä tietoa."

"Yksi lääkefirman linkki löytyy. Lääketeollisuuden sivuilla tieto on yleensä korkeatasoista, mutta toki niissä on mukana omien tuotteiden infoa. Wikipedian luonteeseen kuuluu vapaaehtoisuus ja vapaus, mutta ammattilaisena toivoisi, että siellä jaettaisiin ensisijaisesti riippumatonta tietoa."

Asiantuntijan arvosana: 9

Tyypin 2 diabetes

Wikipedian artikkelin arvioi sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Tiinamaija Tuomi, HYKS

+ Käypä hoito -suositus viitteenä on paikallaan.

- Runsaasti asiavirheitä.

- Olennaisia asioita ei painoteta riittävästi ja triviaa nostetaan esiin.

- Viitteiden valinta on pääosin outoa.

"Aika surkea juttu. Eri lähteistä on selvästi koottu paloja "leikkaa ja liimaa" -tekniikalla ymmärtämättä niiden sisältöä."

"Kannattaisi viitata Diabetesliiton nettisivuille, joilta saa ajanmukaista ja asiallisesti oikeaa tietoa. Käsitykseni mukaan pääosa potilaista on surffannut sinne."

"Ei artikkelin tiedoista mitään erityistä haittaa ole kenellekään, vaikka virheitä olikin rutkasti."

Asiantuntijan arvosana: 5-6

Masennus

Wikipedian artikkelin arvioi psykiatrian professori Erkki Isometsä, Helsingin yliopisto

+ Teemaa on pohdittu suhteellisen laajasti ja seikkaperäisesti.

+ On yritetty löytää masennuksen alaryhmiä ja ymmärtää myös syitä, patogeneesia.

+ Järkevät viitteet ja kohtuullisen asialliset linkit.

- Melko paljon käsitteellisiä virheitä, sekaannuksia ja monenlaisia erheitä.

- Vinoutuneita painotuksia suhteessa tieteelliseen kokonaiskuvaan.

- Keskeisiä hoitoja ei ole kuvattu hyvin.

- Linkkejä ehkä liiankin paljon.

"Kyllä tästä näkee, että kirjoittaja on yrittänyt. En tiedä onko hän ammatti-ihminen, veikkaan että ei."

"Psykoterapeuttisten hoitojen luonteesta ja sisällöstä ei ole juuri mitään, eikä lääkkeistä. Se voi olla tavallaan ansio, koska kirjoittaja ei ole mennyt alueelle, jota ei ehkä osaa."

"Ei täällä ole mitään vaarallisella tavalla virheellistä. Olisi voinut olla huomattavasti paljon pahempikin. Tämän avulla pääsee eteenpäin."

Asiantuntijan arvosana: 7

Wikipedian luetuimmat terveysaiheet