Cochrane-katsaus arvioi tekomykiöleikkauksen korjaavan taittovirheen jopa turvallisemmin kuin laserleikkauksen. Professori Timo Tervo muistuttaa, että kyseessä on silmänsisäinen leikkaus, jolla ei hoideta sairautta.

Tekomykiöleikkaus (pIOL, phakic intraocular lens) likitaittoisuutta hoidettaessa saattaa joissakin tapauksissa olla turvallisempi kuin Excimer-laserleikkaus, arvioidaan Cochrane-katsauksessa. Katselmuksen mukaan potilaat arvioivat pIOL-leikkauksen paremmaksi, joskaan näöntarkkuuden kohenemisessa menetelmien välillä ei ollut eroa.

Silmälaseista eroon haluavia on viime vuosina autettu sarveiskalvoon kajoavalla laserleikkauksella. pIOL-leikkauksessa silmän värikalvon ja oman mykiön väliin asennetaan synteettinen linssi.

Cochrane-katsauksessa näitä kahta menetelmää verrattiin toisiinsa analysoimalla kolmea tutkimusta, kaikkiaan 132 potilasta ja 228 leikattua silmää.

Vuoden kuluttua leikkauksesta leikattujen likitaittoisuus ilman silmälaseja oli korjaantunut saman verran, mutta pIOL-leikattujen näöntarkkuus lasien kanssa oli parempi. Myös kontrastiherkkyys oli pIOL-leikatuilla parempi.

Tutkijoiden mukaan pIOL-menetelmässä harmaakaihin riski on hieman kohonnut, mutta asian merkityksestä tarvitaan lisää tietoa pitkällä seuranta-ajalla.

Katsauksen mukaan pIOL-leikkausta voisi harkita potilaille, joilla on kohtuullista likitaittoisuutta. Menetelmää on aikaisemmin käytetty vain voimakkaasti likitaittoisilla potilailla.

"On huomioitava, että kyseessä on silmänsisäinen leikkaus"

Miltä tutkimustulos vaikuttaa taittovirheleikkauksia lähes 20 vuotta tehneen HYKS:n silmätautien osastonylilääkärin, professori Timo Tervon mielestä?

Tervo muistuttaa, että pIOL:ssa on kyse silmänsisäisestä leikkauksesta, joka tehdään muussa kuin sairauden hoidon tarkoituksessa.

– Silloin suorituskyvyn lisäksi kokonaisuuden kannalta on huomioitava komplikaatioiden potentiaalinen vaarallisuus, kulut yhteiskunnalle, kaihileikkauksen aikaistumisen mahdollisuus ja vaikeusaste. Isoissa korjauksissa yli -8–10D:n tulokset ovat yleensä optisesti parempia. Suuria kaukotaittouskorjauksia ei voi tehdä laserkirurgialla.

Tervon mukaan harmaakaihin riski on pIOL-menetelmässä selvästi kohonnut, joskin silti melko pieni ja kaihileikkauksella hoidettavissa. Hän muistuttaa, että taittovirhekirurgian tutkimuksissa tekijät tekevät useimmiten tilaustyötä esimerkiksi laitevalmistajille.

– Pelkän visuksen näkökulmasta noin 10 vuotta markkinoilla olleet faagiset korjaukset ovat usein vähintään yhtä hyviä. Kustomoituja aaltorintamakorjauksia niillä ei voi tehdä, sillä esimerkiksi sylinterikorjaukset onnistuvat paremmin laserkirurgialla.

Tervo arvioi, että laserkirurgia on useimmiten pIOL:ia käytännöllisempi menetelmä.

– Silmänsisäisten leikkausten tekeminen suurille potilasmassoille vain taittovirheen korjaamiseksi ei tunnu järkevältä, elleivät edellämainitut optiset syyt sitä edellytä.

– On myös muistettava, että kun kyseessä on silmän sisäinen leikkaus, on silmän iskunkestävyys huonompi. Sillä on merkitystä joissakin työ- ja harrastetehtävissä. Argumentteja on siis puolesta ja vastaan.

Jaana Ahlblad
kuva: Pixmac

Taittovirhekirurgiaa ei tilastoida kattavasti, Lääkärilehti 17/2009