Kun terveet koehenkilöt altistettiin rinovirukselle, saivat flunssan todennäköisimmin ne, joilla oli kromosomeissaan lyhyet telomeerit.

Kromosomien telomeerien lyhyys näyttää olevan yhteydessä myös alttiuteen sairastua flunssaan.

Kun terveet koehenkilöt altistettiin rinovirukselle, saivat flunssan todennäköisimmin ne, joilla oli kromosomeissaan lyhyet telomeerit, osoittaa JAMA-lehdessä julkaistu tutkimus.

Kromosomin päätä suojaavan telomeerin lyhyys on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty myös ikääntymiseen liittyviin sairauksiin, syöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Telomeerien lyhentyminen heikentää immuunipuolustusta ja on yhteydessä huonompaan vasta-aineiden tuotantoon rokotusten jälkeen.

Tutkimuksessa 152 perustervettä 18–55-vuotiasta aikuista altistettiin nenän kautta rinovirukselle ja eristettiin viideksi päiväksi.

Koehenkilöiltä mitattiin telomeerien pituus neljästä solutyypistä, perifeerisen veren monunukleaarisista soluista (PBMC) ja erilaisista T-soluista (CD4, CD8CD28+, CD8CD28-)

Tutkimuksessa selvitettiin, ovatko leukosyyttien, etenkin CD8CD28-T-solujen lyhyet telomeerit yhteydessä flunssan alentuneeseen vastustuskykyyn.

Tutkittavista 69 prosenttia (n=105) sai tartunnan verikokeen perusteella ja 22 prosenttia sai kliinisesti todetun flunssan. Tulosten mukaan kaikkien neljän solutyypin lyhyet telomeerit olivat yhteydessä todennäköisyyteen sairastua flunssaan.

Maria van der Meer
Kuva: Pixmac