Terveydenhuollon menot Suomessa Pohjoismaiden pienimmät
Suomen terveydenhuollon ja vanhustenhuollon nettomenot henkeä kohden olivat vuonna 1998 noin 35 % pienemmät kuin vastaavat menot Norjassa ja Ruotsissa. Tanskaan ja Islantiin verrattuna menot olivat noin neljännestä pienemmät.
Asiakkaiden näistä menoista maksama osuus on Suomessa Pohjoismaiden korkein. Jos se lasketaan mukaan menoihin, Suomen ero muihin Pohjoismaihin pienenee jonkin verran.
Tiedot käyvät ilmi pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean vuotta 1998 koskevasta tilastoraportista.
Terveydenhuollon ja lääkkeiden menot kasvoivat Norjassa ja Islannissa peräti 12-13 % vuonna 1998. Islannin menojen kasvu johtui ennen kaikkea palkkakustannusten noususta, Norjassa työntekijöiden määrän kasvusta. Muissa Pohjoismaissa vastaavat menot kasvoivat vain muutaman prosentin.
Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna sosiaalimenot olivat vuonna 1998 suurimmat Ruotsissa, 33,3 %. Tanskassa ja Norjassa niiden osuus on 30 %, Suomessa 27,3 % ja Islannissa 18,3 %.
Toisin kuin muissa Pohjoismaissa Suomen sosiaalimenot pienenivät reaalisesti 0,4 %. Menojen väheneminen johtui ennen kaikkea työttömyysmenojen pienentymisestä.
Vanhuksiin kohdistuvat sosiaalimenot kasvoivat Suomessa ja Tanskassa vain prosentin vuonna 1998. Ruotsissa kasvu oli 3 %, mutta Norjassa ja Islannissa Islannissa 9- 11 %. Kasvu johtui Norjassa minimieläkkeiden huomattavasta korotuksesta ja Islannissa eläkkeisiin vaikuttaneesta palkkatason noususta.
Suomalaisten miesten elinajan odote on melkein kaksi vuotta lyhyempi kuin muissa Pohjoismaissa keskimäärin.
Pohjoismaalaisten terveydentilaa vuodelta 1998 raportoi pohjoismainen terveystilastokomitea.
Suomalaismiehet elävät keskimäärin 73,5-vuotiaiksi, kun miesten odotettavissa oleva elinaika muissa Pohjoismaissa on 75,2 vuotta. Suomalaisnaisten elinajanodote on sama kuin Pohjoismaiden keskiarvo, eli 80,8 vuotta.
Kuolleisuus Suomessa poikkeaa kuolleisuudesta muissa Pohjoismaissa siten, että varsinkin kuolleisuus onnettomuuksissa, mutta myös sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on Suomessa suurempi. Kuolleisuus syöpään ja syövän ilmaantuvuus on meillä sen sijaan keskimääräistä pienempi.
Tippuria ja tuberkuloosia esiintyy Suomessa kaksi kertaa enemmän kuin Pohjoismaissa keskimäärin, kuppaa kolme kertaa enemmän. Hiv ja aids taas ovat harvinaisempia.
Lääkekustannukset ovat Suomessa lähes viidennestä korkeammat kuin Pohjoismaissa keskimäärin. Sairaalahoitoja on asukasta kohden Suomessa eniten, mutta sairaalahoitojaksojen kesto on Pohjoismaiden lyhin. Keisarileikkauksia ja varsinkin kohdunpoistoja tehdään Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, Vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa tehdään ohitusleikkauksia, lonkan tekonivelleikkauksia ja raskaudenkeskeytyksiä.
