Uusi terveydenhuoltolaki on kuin keittokirja, johon on kyllä kirjattu ainesosat, muttei valmistusohjetta, sanoo Hyksin operatiivisen tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen.

– Uusi terveydenhuoltolaki jää vajaaksi, kun eduskunnalle annetaan vain sisältölaki, mutta ei järjestämislakia. Laki on kuin keittokirja, johon on kyllä kirjattu ainesosat, muttei valmistusohjetta, sanoo Hyksin operatiivisen tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen.

Haapiainen puhui keskiviikkona HUS-piirin ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan seminaarissa.

Lakeja joudutaankin sitten täydentämään tukulla irrallisia ohjeistuksia. Esimerkiksi tänään torstaina sosiaali- ja terveysministeriössä käsitellään yhtenäisen päivystyshoidon ohjeita.

– Kättä pidempää tarvittaisiin esimerkiksi yksityissairaaloiden leikkausten komplikaatioiden aiheuttamiin kustannuksiin julkisen terveydenhuollon sairaaloille, toteaa Haapiainen ja ottaa esimerkiksi kovaa vauhtia yleistyvät lihavuusleikkaukset.

– Kun meillä Hyksissä todetaan, ettei leikkausta voi tehdä, mutta yksityissairaala sen tekeekin, komplikaatioiden hoidolle täytyisi löytyä joku muu maksaja kuin sairaala, joka kieltäytyi leikkausta alun perin tekemästä, Haapiainen sanoo.

Reijo Haapiainen toivoi muutoinkin selkeämpää argumentointia keskusteluun yksityisen ja julkisen terveydenhuollon eduista ja ongelmista. Kun 20 prosenttia potilaista aiheuttaa 80 prosenttia erikoissairaanhoidon kustannuksista, säästöjä on vaikea tehdä tässä pienimmässä ja kalleimmassa potilasryhmässä.

– Säästöpyrkimykset kohdistuvat siis 80 prosenttiin potilaista, jolloin vaarana on, että säästämisen ainoa seuraus on, että potilaat ulkoistavat itsensä julkisesta terveydenhuollosta, Haapiainen kritisoi.

Tänään Harvardissa, huomenna Vantaalla

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén ennustikin keskiviikon seminaarissa, että kevättalvella meillä on taas edessämme ”terveysvaalit”. – Kunnissa joka kuudes euro menee erikoissairaanhoitoon, hän huomautti. Lindén kuitenkin teilasi jyrkin sanoin moitteet terveydenhuollon kalleudesta ja erikoissairaanhoidosta mustana aukkona, joka nielee hallitsemattomasti kuntien varoja.

– Erikoissairaanhoito on kunnallisista palveluista tutkitusti sitä toimintaa, jonka tuottavuus on kehittynyt viime aikoina parhaiten. Erikoissairaanhoito on dynaaminen kuntapalvelu, jonka laatua ja tuottavuutta mitataan koko ajan toisin kuin useimpia muita kunnan toimialoja.

– Mikä on tänään Harvardissa, se on huomenna Vantaalla – jollei se vantaalainen tutkija ole sitä jo itse Harvardissa kehittämässä, kuvasi Lindén suomalaisen erikoissairaanhoidon ja lääketieteellisen tutkimuksen korkeaa tasoa.

Ulla Järvi