Suomesta ei puutu näkemyksiä siitä, miten terveydenhuollon palvelut tulisi toteuttaa, sanoo peruspalveluministeri Paula Risikko. Yhteisymmärrys sen sijaan puuttuu. Terveydenhuoltolaista on tulossa kaivattu suuntaviitta.

Terveysrekkoja ja assistenttilääkäreitä poikinut Lääkäripäivien Uusi uljas terveydenhuolto 2020 -seminaari on Risikon mielestä hyvä esimerkki vallitsevasta näkemysten kirjosta.

- Yhteisymmärrys terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä kuitenkin puuttuu. Tämä on johtanut kestämättömien palvelumallien rakentamiseen Paras-hankkeen yhteydessä.

- Väljä Paras-puitelaki on antanut kunnille liian vapaat kädet rakentaa erilaisia malleja terveydenhuollon toteuttamiseksi. Noin kolmasosassa kunnista on päällekkäisiä rakenteita ja hallinnollisia "himmeleitä". Näitä tullaan korjaamaan terveydenhuoltolailla, Risikko sanoo.

Paras-puitelaki ohjaa terveyspalvelujen järjestämistä vaatimuksella, että terveydenhuollon palvelut tulee toteuttaa vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalle. Osa malleista toimii, osassa potilas on Risikon mukaan unohdettu tyystin.

- Meillä ei selvästi ole rohkeutta irrottautua huonosta vanhasta ja tehdä oikeasti radikaaleja päätöksiä. Terveydenhuoltolaki tulee esittämään selkeän näkemyksen siitä, miten terveydenhuoltoa viedään eteenpäin.

Tähän on kuitenkin vielä aikaa. Terveydenhuoltolaki esitellään hallitukselle vuoden päästä keväällä.

Paras-laki umpeutuu vuonna 2012. Sen jälkeen kuntien terveyspalvelurakenteita tarkastellaan terveydenhuoltolain kautta. Epäkelvoimmat palvelurakenteet eivät yksinkertaisesti täytä sen vaatimuksia. Tilanne on Risikon mukaan tällainen esimerkiksi silloin, kun hoitoketjussa vastuu potilaan hoidosta on jaettu liian monen toimijan kesken.

Risikon hallintohimmeleiksi nimittämät palvelumallit saavat olla rauhassa vielä muutaman vuoden ajan. Ennen Paras-lain umpeutumista kuntia ei voida ohjata nykyistä raskaammalla kädellä niiden rukatessa terveydenhuoltoaan uusiksi.

Ammattilaisia on kuunneltava

Peruspalveluministeri Paula Risikko sanoo, että yksi hänen ministerikautensa suurimpia yllätyksiä on ollut se, miten vähän terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat saaneet osallistua kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Jos kunnat haluavat tuottaa Paras-lain jälkeenkin kelpaavia malleja, niiden on Risikon mukaan aika ottaa terveydenhoitoalan ammattilaiset ja potilasjärjestöt mukaan suunnitteluun.

- Vai ajatellaanko kunnissa, että hoitoalan ihmiset hoitakoot, ja me kuntapäättäjät päätämme?

Lääkäripula osoittaa Risikon mukaan, että paikoin näin voi olla.

- Ei se ole tämän päivän johtamista, että lääkäreiden työn sisällöstä päätetään ilman heidän kuulemistaan. Kuka sitä kestää? Minkä tahansa ammattiryhmän edustaja valitsisi toisen vaihtoehdon, jos sellainen on olemassa, Risikko sanoo.

STM:n ylilääkäri

Timo Aronkytö

kertoi Ylen uutisten haastattelussa viikko sitten, että terveyskeskuksista voitaisiin tehdä kunnan omistamia osakeyhtiöitä, joiden osakkaita niissä työskentelevät lääkärit olisivat.

- Aronkydön idea ei ole niin radikaali kuin joissakin lehtikirjoituksissa on annettu ymmärtää. Se mikä toimii muualla ei välttämättä toimi meillä. On pohdittava, onko Aronkydön malli parempi kuin terveyskeskusten myyminen keikkafirmoille, Risikko alustaa keskustelua.

Potilaat paikantavat haitalliset mallit

Tammikuun ensimmäisenä päivänä toteutui 32 kuntaliitosta, joissa oli mukana 99 kuntaa. Potilaat huomaavat Risikon mukaan ensimmäisenä, jos heidän etunsa on unohdettu terveydenhuollon rakenneremontissa.

- Kunnat voivat vedota muutaman vuoden ajan kuntaliitoksen järjestelyihin, jos palvelut eivät toimi. Toivottavasti kunnat korjaavat heti sen mikä ei toimi, eivätkä odota puitelain umpeentumista.

Paras-lain viimeiseen käyttöpäivään on vielä kolme vuotta. Sinä aikana toteutuu 17 kuntaliitosta. Risikon mukaan paras tapa jolla kunnat voivat valmistautua palvelurakenteen nykyistä tarkempaan syyniin on ottaa terveydenhuollon ammattilaiset ja potilasjärjestöt mukaan kehitystyöhön.

Terveydenhuollossa on paljon hyvää jo nyt

Risikko osallistui vuoden 2020 terveydenhuoltoa luotaavia malleja käsittelevään seminaariin Lääkäripäivillä. Kutsukilpailu poiki kolme mallia, jotka todettiin seminaarissa epäkelvoiksi toteutettaviksi sellaisenaan.

- Malleissa on kuitenkin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ne osoittavat osaltaan, että uusia näkemyksiä on löydettävissä. Tulos kertoo myös siitä, että terveydenhuollon uudistaminen on suurempi ja vaikeampi työ kuin kukaan on osannut odottaa.

Risikon mukaan valtaosa terveydenhuollosta toimii kuitenkin upeasti eikä menetä tenhoaan tulevaisuudessakaan.

- Se 15 prosenttia mikä ei toimi on uudistettava. Se koskee lähinnä juuri sitä, miten palvelut järjestetään.

Sopiiko terveysrekka mummon pihaan?

Lääkäripäivien Uusi Uljas Terveydenhuolto 2020 -seminaarissa esiteltiin kolme toisistaan erittäin paljon poikkeavaa terveydenhuollon järjestämisen mallia.

Mallien erilaisuus korostaa niille yhteisiä havaintoja: kunnilla ei ole suoraa päätösvaltaa terveyspalveluista, terveydenhuolto nojaa kansalaisten aktivoimiseen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitystä korostetaan.

Kahdessa mallissa syrjäseudun asukkaita aktivoi terveysrekka.

Pitkän linjan kunnanlääkäri Tapio Hämäläinen Rääkkylästä, tulisiko terveyskeskus siirtää kumijalolle ja ajaa Rääkkylään?

- Terveyspalvelut on viisainta järjestää muiden palveluiden läheisyyteen. Koko terveyskeskus ei mahdu rekkaan ja potilaat tarvitsevat usein varsin monen ammattilaisen apua. Koko rekkaidea on syrjäseutujen ihmisten aliarviointia.

Hämäläinen ihmettelee myös, kuinkahan moni lääkäri olisi kiinnostunut rekkalääkärin urasta.

Hän pitää paikallista kunnallista itsehallintojärjestelmää kansalaisten hyvinvoinnin perustana. Se pitää kansalaiset motivoituneina ylläpitämään ja kehittämään peruspalveluita.

- Uskon ja toivon, että paikallinen itsehallintojärjestelmä on voimassa vielä 2020.

Vuosi sitten, pitkän virkauran jälkeen, LL Tapio Hämäläinen totesi julkisen viran kestämättömäksi ja siirtyi vuokralääkäriksi. Hän toimii myös Rääkkylän kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Hämäläinen pitäisi mieluiten yllä nykyistä terveyskeskusjärjestelmää. Hän uskoo, että terveyskeskuksista löytyy vastaus myös perusterveydenhuollon lääkäripulan korjaamisen.

- Valtakunnan päättäjien kannattaisi kysyä terveyskeskuksista, mikä siinä mättää kun paikkakunnalle ei saada lääkäreitä. Heidän kannataisi kuunnella enemmän terveydenhuollon ammattilaisia kaikenmaailman konsulttien sijaan.

Kolme kohtaa joihin Risikko puuttuu

- Lääkäreiden saatavuus. Raha ei selvästikään yksin ratkaise, vaan työolot. Jos lääkärit kokevat etteivät he voi vaikuttaa siihen miten heidän työnsä järjestetään, he tarttuvat vaihtoehtoiseen työpaikkaan yksityisellä sektorilla.

- Monikanavainen rahoitus. Rahoituksen selvitystyö käynnistetään tämän vuoden aikana. Nyt kukaan ei hallitse terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Tietyt palvelut saadaan näyttämään todella edullisilta kun kunnan, Kelan ja potilaan maksamat osuudet eivät ole näkyvillä.

- Hoitojen vaikuttavuutta on tutkittava. Tällä hetkellä Suomessa ei ole riittävästi tietoa terveydenhuollon kustannusvaikuttavuudesta.