Kuluttajille suunnatut terveysteknologiset laitteet yleistyvät. Mitä se merkitsee lääkärille? Entistä vaativampaa asiantuntijuutta ja entistä vaativampia superpotilaita.

Kuluttajille suunnatut terveysteknologiset laitteet yleistyvät. Mitä se merkitsee lääkärille? Entistä vaativampaa asiantuntijuutta ja entistä vaativampia superpotilaita.

Energiankulutus, unen laatu, syke, EKG, syömistottumukset, paino ja rasvaprosentti. Muun muassa näitä voi tarkkailla erilaisilla myynnissä olevilla laitteilla, mutta se on vasta alkua.

Kuluttajille suunnattuja terveysteknologioita tulee lisää ja ne yleistyvät lähivuosina. Näin uskovat asiantuntijat.

Lääkärit tulevat törmäämään ilmiöön vastaanotoilla. Yhdysvalloissa potilas voi jo esittää lääkärille melkoisen tietopaketin terveydestään sähköisessä muo­­dossa – kohta näin on meilläkin.

Tekesin toimialajohtaja Minna ­Hendolin puhuu superpotilaista, tai ­oikeammin superasiakkaista tai terveyden kuluttajista. Lääkärin asiantuntijarooli muuttuu haasteellisemmaksi, kun pitää tietää enemmän.

– Superkuluttajalla on vastaanotolle tullessaan personal health record mukana ja valtavasti tietoa. Hän voi olla hyvin valveutunut. Tällainen asiakas osaa myös vaatia.

Tutkija Jarno Riistama Tampereen teknillisestä yliopistosta uskoo, että teknologia korostaa lääkärin asiantuntijuutta ja lisää työtä. Jos on hienoja laitteita, jotka mittaavat kaikkea mahdollista, niin tavallinen tallaaja voi kuvitella vaikka mitä sairauksia.

– Jos ostetaan halpoja sykemittareita, jotka mittaavat vähän mitä sattuu, niin herkempi lähtee jo sillä pohjalla lääkäriin epäillen esimerkiksi kammiovärinää. Ihmiset lukevat jotain, mutta eivät osaa hahmottaa kokonaisuuksia. Voi olla, että tällainen jopa haittaa lääkärien työtä.

Implantteja istutetaan ehkä 10 vuoden päästä

Yhdysvallat on kuluttajille suunnattujen uusien teknologioiden luvattu maa. Monet laitteet on kehitetty siellä ja ne ovat saatavilla vasta Yhdysvaltain markkinoilla. Yritykset tähyävät Eurooppaan, ja muutamassa vuodessa tarjonnan kirjo kasvaa Suomessakin. Yhdysvalloissa monilla laitteilla on niin kova kysyntä, että niitä joutuu ­jonottamaan.

Terveysteknologisten innovaatioiden taustalla on useammin pieni yritys kuin kansainvälinen jätti. Suomalainenkin tutkimus- ja kehitystyö on vahvaa.

Jarno Riistama on tutkinut puettavia ja implantoitavia mittalaitteita, joilla voi tarkkailla elintoimintoja. TTY:ssa on kehitetty laastaria muistuttava, ­kevyt mittalaite, jolla saa täydellisen EKG:n langattomasti. Riistama uskoo, että hygieenisellä ja helpolla laitteella on kaupallista potentiaalia. Massatuotannossa liuskan hinnaksi tulee vain muutama sentti.

Laastarimaiset mittalaitteet ­sopivat sekä kuluttajakäyttöön että hoitotyöhön. Sairaaloita ja ambulansseja varten mittaliuskoista voidaan tehdä vaikka kertakäyttöisiä, ja niillä saatava signaali on vertailukelpoinen nykyisiin mittalaitteisiin nähden. Riistama ­arvioi, että mittalaastari voisi tulla laajempaan käyttöön viiden vuoden ­sisällä.

Noin 10–15 vuoden päästä saatetaan saada jo implantoitavia mittalaitteita. Niitä on toistaiseksi tutkittu lehmillä psykofysiologisen stressin seurannassa, mutta ihmiskäyttöön siirtäminen on monimutkainen prosessi. Implantti on mitannut EKG:n, lämpötilan ja aktiivisuuden eli askeleet. Riistaman mukaan teknologiaan suuntautunut sukupolvi voisi hyvinkin olla kiinnostunut seuraamaan implantin avulla omaa terveyden­tilaansa verkkopalvelussa.

– Ensimmäiseksi implantit tulisivat varmaan kroonisesti sairaiden ihmisten käyttöön, ja sen jälkeen laajemmin.

Lue koko juttu perjantaina 6.8. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Miia Soininen
Kuva: DirectLife