1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Terveysasema toimii ilman ajanvarausta
Ajan­kohtai­sta 36/2019 vsk 74 s. 1930 - 1933

Terveysasema toimii ilman ajanvarausta

Tiimimalli muutti ­työskentelytapoja Keski-Uudellamaalla.

Terveysasema toimii ilman ajanvarausta Kuva 1 / 2
   

Terveysasema voi toimia näinkin: Ei ole perinteistä ajanvarausta eikä jakoa kiireellisiin ja kiireettömiin potilaisiin.

Sen sijaan on yhteyshenkilö, jolle potilas voi soittaa.

”Aina kun tulee jotakin uutta toimintoa, se on pois vastaanottotyöstä.”

Outi Palmén

Näin toimitaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän eli Keusoten Hyrylän, Kellokosken ja Jokelan terveysasemilla.

Yhteyshenkilö on sairaanhoitaja, joka työskentelee tiimihuoneessa. Siellä on 2–3 hoitajaa ja 1–3 konsultoivaa lääkäriä, joilta hoitaja voi kysyä neuvoa tai siirtää asian heille. Lääkäri päättää, haluaako hän antaa neuvot hoitajalle, soittaa itse potilaalle tai kutsua käymään vastaanotolla, kenties laboratoriokokeiden kautta.

Potilaan hoito alkaa heti, ja hänet hoidetaan pääsääntöisesti samana päivänä.

Päivän alkaessa konsultoivilla lääkäreillä on muutama vapaa aika samalle päivälle.

Hyrylän terveysasemalla työskentelevä terveyskeskuslääkäri Esa-Heikki Meriläinen arvioi, että kasvokkaisten potilaskontaktien määrä on vähentynyt puoleen sen jälkeen, kun malli otettiin käyttöön viime vuoden marraskuussa. Kontaktien kokonaismäärä ei ole muuttunut, mutta asioita hoidetaan enemmän etänä kuin ennen.

Lisäksi vastaanotolle tulijasta on nyt enemmän tietoa.

– Kun avaan listan, tiedän potilaista jo jotain, Meriläinen kuvaa.

Useimmat potilaat hän on itse ottanut listalle ja määrännyt heille esimerkiksi tarpeelliset laboratoriokokeet etukäteen. Viikossa yksi tai kaksi päivää on varattu vastaanottoja varten. Niihin hän ottaa potilaita, jotka tarvitsevat esimerkiksi lausuntojen kirjoittamisen vuoksi enemmän aikaa.

Malliin kuuluu, että lääkärillä pitää olla perustelu sille, miksi hän ottaa potilaan vastaanotolle.

Tyypillisessä viikossa Meriläisellä on kaksi konsulttipäivää, yksi päivä kouluterveydenhuoltoa ja yksi vastaanottopäivä. Hän tekee nelipäiväistä työviikkoa.

Meriläinen kokee, että työkuorma on uudessa mallissa keventynyt. Työ on myös muuttunut sosiaalisemmaksi. Työhön pystyy vaikuttamaan aiempaa enemmän listojen hallinnan avulla ja sitä kautta, että tiimit kehittävät työtään säännöllisesti ja itsenäisesti.

– En ottaisi vanhaa mallia takaisin.

Tiimeillä on neljä tavoitetta

Mallin käyttöönottoa on johtanut Keusoten eteläisen alueen ylilääkäri Päivi Mäkelä-Bengs. Hän oli mallin startatessa Tuusulan avosairaanhoidon ylilääkäri. Ulkopuolisena tukena ovat olleet Savoa Partnersin konsulttilääkärit ja -hoitajat.

Työlle on hänen mukaansa asetettu neljä tavoitetta: vaikuttavuus, kustannustehokkuus, asiakastyytyväisyys ja henkilöstön hyvinvointi. Tiimit järjestävät työnsä itsenäisesti nämä tavoitteet mielessä pitäen.

Hyrylän asemalla on kolme tiimiä, Kellokoskella ja Jokelassa yksi kummassakin.

Hyrylässä on kaksi kantatiimiä, yksi episoditiimi.

– Episoditiimi hoitaa potilaita, jotka eivät hyödy valmennuksesta, Mäkelä-Bengs sanoo.

Tiimit hoitavat kaikki potilaiden asiat, niin vuotavat haavat, flunssat kuin pitkäaikaissairaussairauksien hoidon.

Kantatiimin hoidettavaksi päätyy kolmella ehdolla. Potilas on ollut vuoden aikana kontaktissa terveysasemaan vähintään seitsemän kertaa, hänellä on pitkäaikaissairaus ja ainakin kaksi terveysindikaattoria seitsemästä on pielessä.

Heidän kanssaan tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma, jonka laadinnassa ei puhuta niinkään HbA1c-arvoista ja verenpaineesta vaan siitä, mitä potilas haluaa tavoitella.

Yhteyshenkilö pitää yhteyttä potilaaseen personal trainerin tapaan. Kävitkö lenkillä, miten on sujunut?

Määräaikaiskontrolleja ei ole eikä erikseen astma- tai reumahoitajienvastaanottoja. Potilaalla on aina yksi yhteyshenkilö, ja hoito pysyy samassa tiimissä.

– Olemme perusterveydenhuollon yksikkö, emme erikoissairaanhoidon jatke, Mäkelä-Bengs sanoo.

Ykköstyypin diabeetikoille on erillinen diabetestiimi. Heidän yhteyshenkilönsä on diabeteshoitaja.

Kantatiimissä on vähemmän potilaita yhteyshenkilöä kohden, sillä potilaat tarvitsevat enemmän yhteydenottoja.

Malli on muuttanut potilaspalautteen määrää. Negatiivisen palautteen määrä on pysynyt ennallaan, mutta positiivisen palautteen määrä on Mäkelä-Bengsin mukaan kasvanut.

Rovaniemi sai kiitosta

Rovaniemen terveyskeskuksessa on tehty vuosien ajan aktiivista kehitystyötä.

Se sai tänä vuonna Lääkäriliiton laatupalkinnon pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon malleista. Nuorten Lääkärien Yhdistyksen kyselyssä se on kahtena vuonna ollut viiden tähden koulutuspaikka.

Avovastaanoton ylilääkärin Outi Palménin keräämien palautteiden mukaan lääkärit kokevat järjestelyt joustaviksi.

Vähintään puolen tunnin vastaanottoajat antavat mahdollisuuden hoitaa useamman asian kerralla. Koulutusta järjestetään suunnitelmallisesti.

Yleislääketieteeseen Rovaniemellä erikoistuva Tino Ruotsalainen on tyytyväinen työpaikkaansa. Esimiehet ovat hyvin saatavilla, ja lomat hän on saanut neuvoteltua mieleisiksi. Työssä viihtymistä edistää joka-aamuinen lääkäripalaveri, jossa voi "tuulettaa päätä" ja kysyä kollegalta neuvoa.

Käytössä olevat hyvän hoidon mallit antavat Ruotsalaisen mielestä raamit pitkäaikaissairaiden hoitoon. Niiden myötä kaikki hoidon kannalta tärkeät asiat tulee käytyä läpi vastaanotolla. Se tosin tarkoittaa myös sitä, että yksittäiseen vastaanottoon on varattava riittävästi aikaa.

Resurssipula vaivaa

Terveyskeskusten resurssipulasta on keskusteltu tänä vuonna paljon. Resurssien puute on iso ongelma Rovaniemellä. Potilaita joudutaan pyytämään soittamaan myöhemmin uudestaan, kun vastaanottoaikoja ei ole antaa.

50 terveyskeskuslääkärin virkaa ovat melko hyvin täynnä, mutta vuodeosastot, yhteispäivystys, neuvolat, kouluterveydenhuolto ja ikäosaamiskeskus tarvitsevat paljon lääkäreitä.

Lue myös

– Vastaanotolle jää järkyttävän vähän työpanosta. Aina kun tulee jotakin uutta toimintoa, se on pois vastaanottotyöstä, Outi Palmén kuvaa.

Hän on epävirallisesti laskenut, että kymmenen lääkärinvirkaa lisää toisi tarvittavan avun. Hän käyttäisi kaiken lisäresurssin vastaanottoihin, jotta hoitoon pääsy ja hoidon jatkuvuus paranisivat.

Tuusulassa olisi myös käyttöä lisäresurssille. Tarvetta on Päivi Mäkelä-Bengsin mukaan muullekin kuin lääkäriresurssille. Ilman suunnitelmallisuutta resurssien lisäys ei välttämättä ole vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Mitä toivot päättäjiltä?

"On valtakunnallisen ohjauksen asia, että meillä on menetelmät ja tietovarannot tietojohtamista varten. Tietoa tarvitaan esimiesten ja tiimien käyttöön oman toiminnan jatkuvaan parantamiseen.

Perusterveydenhuollon systemaattiseen kehittämiseen tarvitsemme tietovarantoja, joiden avulla pystyisi vertaamaan muiden lukuja, omia lukuja ja mitä työllä on saatu aikaan.

Meillä on uusi tiedon toisiokäyttölaki ja Kanta-palveluiden rakenteisen tiedon määritykset. Nyt tarvitsisimme helppokäyttöisiä raporttipohjia näiden tietovarantojen hyödyntämiseen valtakunnallisesti." Päivi Mäkelä-Bengs

"Pitää olla rohkeutta laittaa enemmän rahaa perusterveydenhuoltoon. Kansalaisten perusoikeus päästä lääkäriin ei onnistu näillä resursseilla. Olen kyllästynyt "teette vaan asioita eri tavalla" -keskusteluun. Ikään kuin voitaisiin loputtomasti kehittää ja laihduttaa prosesseja. Jos resursseja ei nyt saa lisää, se on kuolinisku julkiselle puolelle. Työmäärästä ei vaan voi selviytyä." Outi Palmén

"Mietin, onko kaikki vain lainsäätäjistä kiinni, mutta kyllä perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää hartioita ja erikoissairaanhoidon kulut pitäisi saada kuriin. Olisi hyvä, että lääkärin ei tarvitsisi tehdä sihteerin töitä ja että sähköiset järjestelmät saataisiin toimimaan paremmin." Tino Ruotsalainen

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Työnjako uusiksi

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen haluaisi terveydenhuoltoon lisää moniammatillisuutta.

Kolumni
Mikä on minun vastuullani?

Kun on tekojen aika ja kerjäläinen ojentaa kätensä kadulla, kaikki muuttuu toiseksi, itsevarmuus hämmennykseksi, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kahdeksan hakee Valviran ylijohtajaksi

Virka täytetään ensi vuoden alusta viiden vuoden määräajaksi.

Tieteessä
Kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistämistä pitäisi helpottaa

Turun yliopistossa väittelevä Minna Tervahartiala kokee, että tutkimustyö antoi syvempää ymmärrystä lääketieteestä ja sen kehityksestä.

Ajassa
Lastenortopedi epäilee MOT:n väitteitä

– Lapsia sidotaan vain lääketieteellisin perustein, HUS:n Uuden lastensairaalan kirurgian ylilääkäri sanoo.

Maailmassa
Kolmen instrumentin taitaja

Lauri Ahokkaan sormet käsittelevät yhtä tottuneesti tahtipuikkoa, konserttiflyygelin koskettimia ja silmämikroskooppia.