Terveysbisnes pyrkii Atlantin yli
USA:n ja EU:n kauppasopimus nähdään sekä uhkana että mahdollisuutena terveysalan kannalta.
– Tupakointi, alkoholi, sokeri ja kovat rasvat vaikuttavat merkittävästi ihmisten terveyteen, mutta ne eivät suoraan kuulu terveyspalveluihin. Olen huolissani siitä, miten kauppasopimuksessa otetaan huomioon kansanterveyden näkökulma, miettii terveyskeskuslääkäri Olga Luostarinen Vantaan Martinlaakson terveysasemalta. (Kuva: Mikko Käkelä)
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi kertoo, että Yhdysvalloissa toimii lukuisia kanteen nostamiseen erikoistuneita rahoitusyhtiöitä. – Näiden juristien tehtävänä on päästä päämiehensä eli esimerkiksi terveyspalveluyhtiöön sijoittaneen eläkerahaston kannalta parhaaseen ratkaisuun. Eivät he mieti asiassa mitään muuta, Koskenniemi sanoo. Hän ja Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus puhuivat TTIP:n vaikutuksista viime viikon keskiviikkona Lääkäritalossa Helsingissä. (Kuva: Mikko Käkelä)
Yhdysvalloissa toimii lukuisia kanteen nostamiseen erikoistuneita rahoitusyhtiöitä. – Näiden juristien tehtävänä on päästä päämiehensä eli esimerkiksi terveyspalveluyhtiöön sijoittaneen eläkerahaston kannalta parhaaseen ratkaisuun. Eivät he mieti asiassa mitään muuta, kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi kuvailee. (Kuva: Mikko Käkelä)
– Tilaisuus oli hyvin valaiseva. Hyvä, että keskityttiin terveyspalveluvaikutuksiin, mutta sopimuksellahan on myös valtava vaikutus terveydensuojelun mahdollisuuksiin. Siitä lääkärien tulisi olla kiinnostuneita, terveyden edistämisen ylilääkäri Eeva Ollila Syöpäyhdistyksestä sanoo. (Kuva: Mikko Käkelä)
"En ole koskaan nähnyt yhtä merkittävää leikkausta julkiseen valtaan kuin TTIP-sopimus. Investointisuojassa syntyisi merkittävä uhka eurooppalaiselle julkiselle vallalle."
Näin toteaa akatemiaprofessori Martti Koskenniemi USA:n ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen (TTIP) hahmotelluista ehdoista.
– Jos maan lainsäädäntöä muutetaan niin, että sijoittaja katsoo yrityksen liiketoiminnan vaikeutuvan, hän voi marssia ministeriöön ja todeta, että “ellet suostu näkökohtiini, oikeudessa tavataan". Investointiriidoissa oikeudella tarkoitettaisiin välimiesmenettelyä, ei kansallista tuomioistuinta.
Koskenniemi puhui Lääkäriliiton ja Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n järjestämässä tilaisuudessa Lääkäritalossa 25. toukokuuta.
Ei rajoittaisi lääkkeiden hinnoittelua?
TTIP-neuvotteluissa kaikkien asioiden vaikutusta terveyspalveluihin on vaikea hahmottaa. Julkisen vallan päätöksillä on suuri merkitys esimerkiksi lääkkeiden hintoihin ja lääketeollisuudelle, muistutti neuvotteluihin osallistuva erikoistutkija Meri Koivusalo THL:stä.
EU-komission Suomen-edustuston päällikkö Sari Artjoki huomautti, ettei kauppasopimus rajoittaisi lääkkeiden hinnoittelua. Sopimuksen etuna olisi esimerkiksi suomalaisten teknologiayritysten helpompi pääsy Yhdysvaltain markkinoille.
Lääkärien liikkumisesta ei kantaa
Eurooppalaisella lääkärijärjestöllä ei vielä ole yhteistä tahtotilaa lääkärien tutkintojen tunnistamisesta EU:n ja USA:n välillä, kertoi terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus Lääkäriliitosta.
Pohjoisen ulottuvuuden ei-tarttuvien tautien asiantuntijaryhmän jäsen Mikko Vienonen oli huolissaan kansanterveydestä: globalisaation myötä koko maailma jo elää lihavuutta edistävässä ilmastossa.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälven mukaan liiton lähtökohta on sama kuin Euroopan lääkäriliiton eli kansainvälinen kauppa on sinänsä hyvä asia eikä TTIP-sopimus ole lähtökohtaisesti hyvä tai paha. Pälven mukaan liitto haluaa, että neuvotteluissa on mukana kansanterveyden näkökulma. Sen edistämiseksi käytettävää julkista valtaa ei saa rajoittaa.
Sopimuksen syntyminen ennen presidentti Obaman kauden loppua näyttää epätodennäköiseltä.Sari Artjoki uskoo kuitenkin, että sopimus jossain vaiheessa syntyy. Aikapainetta ei hänen mukaansa ole.
