Lehti 41: Ajan­kohtai­sta 41/2019 vsk 74 s. 2264 - 2266

Terveyskeskus­lääkäreistä tulee työn kehittäjiä

Kehittäjäosaajien myötä opit säilyvät terveyskeskuksissa.

Tuomas Keränen
Kuvituskuva 1
Jyrki Luukkonen

– Kehitystyötä tehdään moniammatillisesti, systemaattisesti ja ajatuksella yhteistyössä potilaiden kanssa, kertoo Sari Mäkinen.

Kuvituskuva 2
Jyrki Luukkonen

Heikki Lindeman kehitti työparin kanssa Ruoveden terveyskeskuksen akuuttiosaston kuntoutusta. Hän esitteli työtä TEKE-koulutuksen päätöstilaisuudessa.

Innostus paistaa työparien kasvoilta, kun Tampereella esitellään terveyskeskuksien kehittäjäkoulutuksen antia kuluneen vuoden ajalta. Koulutuksen lopputilaisuudessa 12 lääkäriä ja heidän työparinsa terveyskeskuksen muun henkilökunnan joukosta esittelevät omien työyksiköiden tarpeista lähtenyttä kehityskohdetta.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Heikki Lindeman Keiturin sotesta työskentelee Ruoveden terveyskeskuksessa akuuttiosaston, kotihoidon ja vanhainkotien lääkärinä. Hän osallistui TEKE-kurssille työnantajan ehdotuksesta yhdessä fysioterapeutti Anna Helinin kanssa. Päätöstä ei tarvinnut katua.

– Koulutus avasi silmiä. Näen, että asioita voi muuttaa ja tehdä toisinkin. Miten tehdä kehitystyötä ja motivoida koko työyhteisön siihen mukaan, Lindeman tuumaa.

Muutos innosti

Lindeman ja Helin kehittivät vuoden aikana Ruoveden terveyskeskuksen akuuttiosaston kuntoutusta. Aikaisemmin kuntoutuksesta puuttui yhteiset pelisäännöt ja tavoitteellisuus.

– Luotiin yhteiset säännöt projektin myötä, kuntoutus on systemaattisempaa ja tiedonkulku sujuvampaa, Lindeman listaa.

Hän arvioi, että toimet ovat tepsineet: osaston kuormitus on ollut huhti-heinäkuun ajan kevyempää ja hoitojaksojen pituudet ovat lyhentyneet muutamilla vuorokausilla verrattuna alkuvuoteen. Hän myöntää silti, että vaikuttavia tekijöitä voi olla useampiakin, mutta suunta ei ole ainakaan huonompaan.

– Tarkoitus on pidemmällä aikavälillä seurata hoitojaksojen pituutta ja osastojen kuormitusastetta, mutta kerätä myös palautetta kuntoutuspotilailta. Heiltä saatu palaute on ollut tässä vaiheessa hyvää.

Lindemanin mukaan tilastoja tärkeämpää on se innostus, jolla erityisesti hoitohenkilökunta on ottanut muutoksen vastaan. Se, että saa ideoida ja vaikuttaa oman työn sisältöön, sitouttaa tekijöitä.

– Projekti on tuonut osastohoitohenkilökunnalle innostusta kuntoutustyöhön ja muuttanut toimintatapoja, hän jatkaa.

Osaaminen ei katoa

TEKE-koulutuksen kautta terveyskeskukset saavat kehittäjäosaajia, joilla on taito kehittää toimintaa systemaattisesti, vetää työpajoja ja ratkoa arjen ongelmia kehittämisen menetelmillä. Koulutukseen osallistujat oppivat myös mittausmenetelmiä ja tulosten raportointia.

– Yksi oleellinen asia on, että opetetaan tekemään kehitystyötä yhdessä potilaiden kanssa. Moniammatillisesti, systemaattisesti ja ajatuksella, että potilaat osallistuvat kehittämiseen, sanoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri, vastuualuejohtaja Sari Mäkinen perusterveydenhuollon yksiköstä.

Tampereelta valmistui syyskuun lopussa viides kurssi. Koulutuksen alkaessa kehittäjäosaajien terveyskeskuksien johto on aina sitoutettu kokonaisuuteen. Näin työparien työ ei jää irralliseksi, vaan yhdessä mietitään, mihin paukut kannattaa laittaa.

– Annetaan kehittäjille johdon tuki, mutta toisaalta johdolle loistavat työkalut arkeen, koska ei tarvitse olla esimiehenä yksin kehittämässä terveyskeskuksien toimintaa.

Pirkanmaan TEKE-koulutusta on järjestetty TAYS:n erityisvastuualueella vuodesta 2013 alkaen. Lähtösysäyksen koulutuksen järjestämiselle antoi valtakunnallisen Lääkehoidon kehittämiskeskuksen ROHTO-hankkeen loppuminen. Tuo hanke herätti kysymään, miksi kehitystyötä ei tehtäisi itse, pysyvämmin ja omista tarpeista lähtöisin.

– Suomessa on ollut tapana kehittää sote-keskuksia hankevetoisesti, joissa hanke tulee ja hanke päättyy. Jos hankkeen tekijät ovat olleet ulkopuolisia kehittäjätyöntekijöitä, he karkaavat sieltä terveyskeskuksista ja jotenkin se asia lopahtaa, Mäkinen taustoittaa.

Lue myös

TEKE-koulutus on erva-alueen terveyskeskuksille ilmaista. Rahoitus saadaan terveyskeskuksien erityisvaltionosuuksien potista, josta rahoitetaan myös yleislääketieteen erityiskoulutusta ja erikoistuvia lääkäreitä kouluttavia terveyskeskuksia.

Opittua voi siirtää eteenpäin

TEKE-kurssi muodostuu kolmen lähitapaamisen lisäksi työpaikalla tehtävistä välitehtävistä ja työpajoista. Työn ohessa tehtävää kurssia Lindeman ei kuitenkaan kokenut raskaaksi, koska se linkittyy omaan työhön.

– Välillä toki oli haasteita löytää yhteistä aikaa työparin kanssa. Arkityössä on niin paljon kiirettä, että kehittämiselle ei ole aikaa. Nyt kun tehtävänä oli konkreettinen kehitystyö, se motivoi ja aikaa löytyykin yllättäen, hän sanoo.

Oman kehitystyön lisäksi lähiopetusjaksoilla pääsi aina näkemään mitä asioita muissa terveyskeskuksissa kehitettiin. Toisten oppeja pystyy parhaimmillaan viemään käytäntöön omalla työpaikalla, ainakin soveltuvin osin.

– Verkostoituminen oli hyvää. Näki niitä ongelmia, joiden kanssa muualla on painittu ja mitä niiden taltuttamiseksi on tehty, hän kiteyttää.

› Mikä teillä toimii? Teemme juttuja perusterveydenhuollon hyvistä esimerkeistä ja kehitysideoista. Lähetä vinkki osoitteeseen laakarilehti@laakarilehti.fi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030