Sekä Lahdessa että reilun vuoden toimineessa Ylöjärven terveyskioskissa matalan kynnyksen idea on toiminut.

– Kun kerroimme Lahden päättäjille terveyskioskin saamasta erinomaisesta asiakaspalautetteesta, meitä ei oikein uskottu. Eikö kunnallisiin terveyspalveluihin voi olla erittäin tyytyväinen? hymähtää Lahden terveyspalvelujen johtaja Risto Raivio.

Tampereen yliopiston kunnallistieteiden professori Jarmo Vakkuri on huomannut saman ilmiön. Positiivisia tuloksia pitää perustella enemmän kuin negatiivisia.

Tänään keskiviikkona esiteltiin Lahden ja Ylöjärven terveyskioskien arviointiraporttien saldoa Sitran tiedotustilaisuudessa. Matalan kynnyksen palvelupisteet kauppakeskuksissa ovat olleet osa Sitran kuntaohjelmaa eli Sitra on rahoittanut tätä kokeilu- ja tutkimushanketta. Lahti ja Ylöjärvi sitoutuivat hankkeeseen kahdeksi vuodeksi.

Viime keväänä aloittaneessa 

Lahden terveyskioskissa on käynyt ennakoitua enemmän asiakkaita, ja terveyskioskin kävijämäärän arvioidaan saavuttavan jopa 12 000 käynnin vuositason. Päivässä tämä tarkoittaisi keskimäärin 45 käyntiä. Arviointiraportin asiakaskyselyyn vastanneet antoivat palveluiden laadulle kiitettävän arvosanan.

– Pitää muistaa, että kuntalaisten tyytymättömyys terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen on saattanut heijastua terveyskioskin saamaan positiiviseen palautteeseen. Terveyskioskin kävijät ovat pitäneet palveluvalikoimaa hyvänä ja uskovat käyttävänsä palvelua uudestaan, kertoo kyselyiden tuloksista professori Jarmo Vakkuri.

Tyypillinen asiakas on yli 60-vuotias, joko eläkeikää lähestyvä tai jo eläkkeellä oleva lahtelainen nainen. Miehiä terveyskioskin asiakkaista on neljännes.

Piileviä tauteja havaittu

Sekä Lahdessa että reilun vuoden toimineessa Ylöjärven terveyskioskissa matalan kynnyksen idea on toiminut. Käyntien yhteydessä asiakkailta on löydetty piileviä sairauksia ja heitä on ohjattu jatkohoitoon.

– Ne ovat olleet yleensä korkeita verenpainelukemia, huippukorkeita kolesteroli- ja verensokeriarvoja, kertoo hoitaja Milla Järvinen Ylöjärveltä.

Terveyskioskeissa on tavoitettu myös sellaisia henkilöitä, joka eivät muuten olisi hakeutuneet hoidettavaksi. Osa asiakkaista taas on poissa kuormittamasta ruuhkaisia terveyskeskuksia, mutta kustannusvaikuttavuuden mittaaminen on vielä vaikeaa.

− Meillä Lahdessa terveyskioski on tuonut uuden lähestymistavan kunnallisiin palveluihin. Terveyshyödyn ja vaikuttavuuden havaitseminen vaatii toisenlaiset mittaukset ja tutkimusasetelmat, mutta pitää asiakkaiden tyytyväisyydelle ja terveyskeskuksen kohentuneelle imagollekin antaa oma arvonsa, korostaa Risto Raivio.



Tampereen yliopiston laatiman väliraportin mukaan näyttäisi siltä, että Ylöjärven pääterveysaseman potilasvirrat ovat voineet ohjautua osittain uudelleen tietyillä kevyiden toimenpiteiden ja mittausten alueilla.

Jopa yli puolet asiakaskyselyyn vastanneista oli käynyt terveyskioskissa vähintään neljä kertaa tai useammin, joten terveyskioski on ehtinyt jo saada puolentoista vuoden aikana vakioasiakkaita. Terveyskioskin käynnin yksikkökustannukset ovat Ylöjärven koko poliklinikkatoiminnan kustannuksiin suhteutettuna pienet, todetaan Tampereen yliopiston raportissa.

Ulla Järvi

Kuva: Panthermedia