Terveyspalvelujen kehitystyön vauhti vaihtelee alueittain: Terveydenhuolto 2000-luvulle -ohjelmasta ensimmäisen vuoden väliarvio
Valtakunnallisessa Terveydenhuolto 2000-luvulle -kehittämisohjelmaan kirjattiin 23 alueellisesti toimeenpantavaksi osoitettua tavoitetta. Ensimmäisen vuoden väliarviossa todetaan, että kehittämistyö on lähtenyt käyntiin eri puolilla maata hieman eri tavoin. Tosin ongelmat ja lähtökohdatkin ovat olleet erilaiset.
Terveydenhuolto 2000-luvulle -ohjelma on valtakunnallinen, mutta se toteutetaan alueellisista lähtökohdista. Niiden mukaan viisi yhteistyöryhmää on määritellyt oman alueensa prioriteetit.
STM:n arvion mukaan aktiivisimmin työryhmät ovat tarttuneet palvelujen toimivuuden korjaamiseen sekä terveyspalvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen tähtääviin toimiin.
Sen sijaan potilaan näkökulman huomioon ottamisessa ja terveyden edistämisessä sekä ammatillisen osaamisen kehityksessä ei ainakaan toistaiseksi ole edetty yhtä kattavasti.
Kehittämishanke jatkuu vuoteen 2002, ja parhaillaan töissä ovat alueelliset projektivastaavat. Heidän tehtävänään on koota voimia ja koordinoida yhteistoimintaa. Nyt on voitu havaita, että alueille, joilla on systemaattisimmin kerätty kokonaiskuvaa palvelujärjestelmän tilanteesta, on myös syntynyt eniten käytännön toimintaa sen parantamiseksi.
Laadunhallintatyö on satunnaista terveyskeskuksissa
Vaikka ohjelma keskittyy omaleimaisuuteen ja kunkin alueen keskeisimpiin ongelmiin, todettiin joka puolella palvelujen toimivuuden ja laadun nousevan keskeisiksi kehittämiskohteiksi.
Terveyskeskukseen hoitoon pääsyn aikaviive, hoitoyksikköjen välinen tiedonkulku sekä päällekkäisen työn purkaminen ovat eri puolilla maata nousseet työn painopisteiksi.
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen työnjako selkiytyy lähete- ja hoitopalautekäytännöillä. Länsi-, Pohjois- ja Sisä-Suomessa sovitetaan yhteen mielenterveyspalveluja, Etelä-Suomessa erityisesti lasten ja nuorten palveluja.
Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen on aktiivisessa vaiheessa valtaosassa maan sairaanhoitopiireistä. Sen sijaan perusterveydenhuollossa työ on yksittäisiä terveyskeskuksia lukuunottamatta pääosin vielä edessä.
Ohjelman odotetaan myös testaavan terveydenhuollon informaatio-ohjausta. Kehittämishanke toimiikin uutena keskustelukanavana valtiollisen järjestelmän ja sairaanhoitopiirien sekä kunnallisen palvelusektorin välillä.
STM:ssä uskotaan ohjelman voivan johtaa pysyviin muutoksiin organisaatioiden toiminnassa. Realistisesti kuitenkin todetaan, että hankkeen vaikutukset ovat odotettavissa vasta pitkällä aikavälillä. Ohjelman loppuarvio valmistuu vuonna 2002.
