Yhtiö aikoo keskittyä vuonna 2010 avattavassa sairaalassaan ortopediaan, lihavuusleikkauksiin sekä silmä- ja plastiikkakirurgiaan. Terveystalo aikoo myös rekrytoida lisää henkilökuntaa.

Terveyspalveluyritys Terveystalo laajentaa toimintaansa pääkaupunkiseudulla avaamalla uuden sairaalan Helsingissä. Yhtiö laajentaa tilojaan Kampin Graniittitalossa ja aloittaa sairaalatoiminnat arviolta vuoden 2010 puolessavälissä.

- Kehitämme erityisesti ortopedistä ja urheilukirurgista leikkaustoimintaamme. Sen lisäksi tarjoamme muun muassa lihavuusleikkauksia, silmä- ja plastiikkakirurgiaa sekä korva-nenä-kurkku -toimenpiteitä. Toimenpiteet ovat yleensä päiväkirurgisia, mutta esimerkiksi lihavuusleikkauksessa asiakas viettää vähintään yhden yön tarkkailussa. Myös pitkänmatkalaisille yöpyminen järjestyy, toimitusjohtaja Martti Kiuru sanoo.

Kiuru kertoo, että Terveystalon sairaalassa painotetaan asiakkaan palvelukokemusta. Sen tulee olla saumaton, niin että asiakas ikään kuin saatetaan asiasta toiseen.

- Terveydenhuollon ammattilaiset tekevät työtään joka päivä ja tietävät prosessin kulun. Potilaalle tilanne on yleensä ainutkertainen. Uskon, että potilaan tyytyväisyys korreloi suoraan henkilökunnan tyytyväisyyteen.

Osa uuden sairaalan toiminnoista siirtyy uusiin tiloihin Terveystalon Lauttasaaren lääkärikeskussairaalasta, mutta yhtiö aikoo myös rekrytoida lisää lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa.

Tällä hetkellä yhtiön palkkalistoilla on yli 2 300 ihmistä, joista lääkäreitä 300. Ammatinharjoittajalääkäreitä yhtiössä työskentelee noin 2 000.

Sairaalan vuokrasopimus tehtiin 15 vuodeksi ja investoinnin arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Kampin toimipisteessä ovi käy noin 200 000 kertaa vuodessa, ja yhtiön odotukset kruununjalokivelleen ovat korkealla.

- Noin viidennes Suomen väestöstä asuu pääkaupunkiseudun alueella ja yksityisistä terveyspalveluista kulutetaan siellä noin puolet. Tavoitteemme on vahvistaa asemaamme pääkaupunkiseudulla ensimmäiseksi mieleen tulevaksi brändiksi.

Terveystalon asiakkaat tulevat hoitoon itsemaksavina, vakuutusasiakkaina ja työnantajan korvaamina. Yhtiö tuottaa palveluita myös julkiselle sektorille. Vuokralääkäritoiminnassa ja hoivapalveluissa se ei ole mukana, mutta Kiurun mukaan nekin alueet pidetään mielessä.

Uusi omistaja miellyttää

Sairaalan perustaminen on suurin näkyvä askel, mitä Terveystalo on tehnyt sen jälkeen, kun pääomasijoittaja Bridgepoint osti sen pois Helsingin pörssistä noin vuosi sitten. Kiuru kertoo, että Terveystalossa ollaan erittäin tyytyväisiä uuteen omistajaan. Rahan lisäksi se on tuonut taloon strategiaosaamista ja tietoa terveydenhuollon trendeistä ja näkymistä.

- Brigdepointilla on vahva terveydenhuollon toimialaosaaminen ja se ajattelee asioita pidemmälle kuin viiden vuoden päähän ja omaan voittoonsa. Kun pääomasijoittaja irtautuu, sen täytyy löytää uusi ostaja, jolle pitää myös olla tarjota hyviä kehitysnäkymiä. Tämän pääomasijoittajan horisontti on 8-10 vuoden kohdalla, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan henkilöstö on pääosin tyytyväistä siihen, että Terveystalo ostettiin pois pörssistä ja että Bridgepoint on uusi omistaja. Erityisesti pörssin tiukat, samanaikaisuutta vaativat tiedotussäännöt koettiin henkilöstön keskuudessa ongelmallisiksi.

Kysymykseen siitä, voiko terveydenhuollosta ja bisneksestä puhua samassa lauseessa, Kiuru vastaa "voi ja pitääkin".

- Onko terveydenhuollossa varaa olla tehostamatta 60-70 -luvuilla kehitettyä toimintaa? Ilman kilpailua ja sitä, että tehdään asiat paremmin, syntyy lisää kuluja erityisesti hallintoon. Mielestäni Suomessa on tarpeeksi lääkäreitä ja muuta terveydenhoidon henkilökuntaa. Kyse on vain siitä, miten rajalliset resurssit käytetään ja palvelu tuotetaan.

Kiurun mielestä potilaan kohdalla pätee 90/10 -sääntö: Suurin osa toiminnoista on taustaprosesseja ja jossain kohtaa potilas tapaa lääkärin tai hoitajan vastaanottotilanteessa, joka on yksilöllinen asiantuntijatapaaminen. Prosesseja on siis vara viilata, Kiuru uskoo.

Kiuru vakuuttaa, että esimerkiksi lihavuusleikkauksen mahdolliset komplikaatiot, kuten vuodon takia tehtävät uusintaleikkaukset hoidetaan Terveystalossa eikä potilasta sysätä julkiselle puolelle verorahoilla hoidettavaksi.

Jaana Ahlblad