Kulttuuriharrastukset ja sosiaalinen osallistuminen pidentävät ikää. Sosiaalisen pääoman myönteiset vaikutukset säilyvät sairauksista huolimatta.

Aikuisten suomalaisten sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin aktiivinen harrastaminen säilyvät pysyvinä piirteinä varhaisesta keski-iästä vanhuuteen, vähintään 20 vuotta. Tämän osoitti ylilääkäri Markku T. Hyypän tutkimusryhmä Kansanterveyslaitoksella äskettäin. Tulokset perustuvat aineistoon, jossa 1 000 henkilöä tutkittiin uudelleen 24 vuoden kuluttua. Tutkittavat poimittiin aikuisia suomalaisia edustavan, tarkoin tutkitun 8 000 henkilön joukosta.

– Alkuperäisen tutkimusjoukon eloonjäämistä ja sydän- ja aivohalvauskuolleisuutta seurattiin toisessa tutkimuksessa. Tulokset osoittivat, että kulttuuria ja sosiaalista kanssakäymistä harrastavista henkilöistä oli 20 vuoden kuluttua hengissä 94 prosenttia, mutta passiivisista kansalaisista vain 78, Hyyppä toteaa.

Kohtuullisen aktiivisetkin säilyivät hengissä pitempään kuin passiiviset henkilöt tai ne, jotka harrastivat vähän kulttuuria. Jos miehet olivat sosiaalisesti ja kulttuurisesti aktiivisia, sydän- ja aivohalvauskuoleman riski väheni keskimäärin 6 prosenttia. Naisten kohdalla vastaava luku oli 4 prosenttia.

– Luottamus kanssaihmisiin eli sosiaalinen luottamus on toinen sosiaalista pääomaa kuvaava ominaisuus. Se vähensi naisten kuoleman vaaraa kolmanneksella.

Kaupunkilaistuminen ja ikääntyminen eivät vähentäneet taipumusta sosiaaliseen osallistumiseen ja yhdessä harrastamiseen.

Ikä, sukupuoli, lihavuus, sosiaalinen asema, työllisyys, asuinpaikka ja terveyskäyttäytyminen eivät selittäneet sosiaalisen pääoman, keskinäisen luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden, eloonjäämisen mahdollisuuksia lisäävää vaikutusta.

– Myöskään verenpaine, veren glukoosi- ja kolesteroliarvot, oma arvio terveydestä ja lääkärin toteamat taudit ja toimintakyky eivät vähentäneet sosiaalisen pääoman myönteisiä vaikutuksia.

Ulla Toikkanen