Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime viikolla julkistama sote-aloite, "Suomen malli", laittoi kärkeen potilaan oikeuden päästä hoitoon.

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen sanoo THL:n aloitteen takaa löytyvän myös Lääkäriliiton jo aiemmin esittämiä ajatuksia. Pärnänen ja toiminnanjohtaja Heikki Pälve ovat olleet mukana THL:n aloitteen taustalla toimineessa asiantuntijatyössä.

- Rahan seuraaminen potilaan mukana sekä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien tasa-arvoisuus ovat kannatettavia ajatuksia. Systeemi pakottaisi julkista sektoria hiomaan palveluketjuaan ja yksityissektoria aidosti hyväksymään kaikki potilaat tasavertaisiksi asiakkaikseen, muistuttaa Pärnänen.

Hän on kuitenkin huomannut THL:n aloitetta seuranneessa keskustelussa yllättävän paljon kritiikkiä tätä potilaan valinnanvapautta kohtaan.

- Jos selkeästi mennään potilaan valinnanvapauden johdattamana, joutuvat terveyspalvelujen tuottajat aidosti kilpailemaan keskenään siitä, kenet potilas valitsee. Ovatko ammattilaisemme kyllin jaksavia ja motivoituneita tähän asennemuutokseen? Pärnänen kysyy.

Hän on huolissaan myös hallituksen päättämättömyydestä viedä todellisia uudistuksia läpi. Pärnänen muistuttaa peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd) todenneen THL:n vaikuttajaseminaarissa, ettei asiantuntijalaitoksen tekemää aloitetta tulla ottamaan tässä vaiheessa käsittelyyn.

- Kaikesta näkee, että sote-uudistus on joutunut kuntauudistuksen pelinappulaksi, pahoittelee Pärnänen.

Tuottajan pakkokauppa

THL:n mallissa terveydenhuollon julkinen rahoitus ohjattaisiin yhdelle alueelliselle palvelunjärjestäjälle, joka voi ostaa palveluita niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin palveluntuottajilta. Tarkoitus ei ole ostaa halvinta, vaan palveluntuottajiksi hyväksytään vain tietyt standardit omaavat tuottajat.

- Raha seuraa potilasta, joka voi itse valita palveluntuottajan, joka puolestaan ei voi kieltäytyä hyväksymästä potilasta asiakkaaseen. Tuottajille maksettavat korvaukset ja korvausperusteet määritellään etukäteen, selvittää THL:n osastopäällikkö Markku Pekurinen.

Työterveyshuolto jäisi rahoituskanavauudistuksen ulkopuolelle, mutta sielläkin asteittaisilla korvausmuutoksilla palveluntuottajia ohjattaisiin satsaamaan enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn kuin niiden hoitoon.

Pekurinen muistuttaa, että Suomessa on käytetty terveydenhuoltoon viiden viime vuoden aikana noin 1,4 miljardia euroa lisää rahaa. Lisärahasta vain prosentti on käytetty avosairaanhoidon vastaanottopalveluihin, ja kolme neljäsosaa on mennyt suoraan erikoissairaanhoidon kasvaneisiin kuluihin ja lääkemenojen nousuun.

Myös kasvaneesta lääkäri- ja hoitajatyövoimasta vain pieni osa on päätynyt terveysasemille.