Ajan­kohtai­sta

THL suosittelee 5–11-vuotiaille riskiryhmäläisille koronarokotuksia

Ennen koko ikäryhmän rokottamista tarvitaan lisää tietoa turvallisuudesta.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että riskiryhmiin kuuluvia 5–11-vuotiaita lapsia ryhdytään rokottamaan koronavirusta vastaan, kun lapsille tarkoitettuja rokotevalmisteita saadaan maahan.

Lisäksi THL ehdottaa rokotuksia lapsille, joiden lähipiirissä on vakavasti immuunipuutteisia henkilöitä.

THL laatii erilliset ohjeet sekä lasten riskiryhmistä että vakavasti immuunipuutteisista.

Lasten tautitaakka on matala

Kaikille 5–11-vuotiaille mahdollisuus koronarokotuksiin tarjottaisiin siinä vaiheessa, kun on saatu lisätietoja rokotusten turvallisuudesta ikäryhmässä ja erityisesti harvinaisten haittavaikutusten osalta.

THL tarkastelee lisääntyvää tutkimustietoa joulukuun aikana ja varautuu osaltaan rokotusten aloittamiseen vuodenvaihteen jälkeen.

– Pääsyy sille, ettei THL suosita rokotuksia nyt kaikille 5–11-vuotiaille lapsille, on heidän oma matala tautitakkaansa, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteessa.

Vakavat taudinkuvat ovat harvinaisia.

– Kun ryhmän oma tautitaakka on matala, rokotteelta siedetään hyvin vähän haittavaikutuksia. Jos yhteiskunnan toiveena on vaikuttaa epidemian kulkuun lapsia rokottamalla, ja heidän oma hyötynsä on pieni, turvallisuustieto on vielä tärkeämpää, Nohynek sanoo.

Lasten rokotteita saadaan joulukuun puolivälissä

Lapsille annettava koronarokote on Biontech-Pfizerin Comirnaty, josta lapsille käytetään omaa valmistetta.

Riskiryhmiin kuuluvien lasten rokotukset voidaan aloittaa, kun valmisteita saadaan Suomeen.

Tämänhetkisen arvion mukaan rokotteita voidaan saada maahan joulukuun puolivälissä.

THL:n ehdotus perustuu Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (Krar) alaisen alatyöryhmän mietintöön sekä Krarin 1. joulukuuta laatimaan lausuntoon.

THL tekee lasten rokottamisesta esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle, ja lopullisesti asiasta päättää valtioneuvosto.

Kuten muutkin lasten rokotukset, myös koronarokotteet ovat vapaaehtoisia.

Lasten rokotukset eivät merkittävästi hidasta epidemiaa

THL esitti arvion lasten sairaalahoidon tarpeesta siinä tapauksessa, että ikäryhmää ei rokoteta. Arviot perustuvat Krarin alatyöryhmän mietintöön.

Suomessa 5–11-vuotiaista noin 5 prosentilla oli todettu varmistettu koronainfektio marraskuun 2021 loppuun mennessä. Heistä on hoidettu sairaalassa 0,2 prosenttia eli 33 lasta. Hoitojaksot ovat olleet lyhyitä, yleensä 1–2 vuorokautta.

Arvio on, että jos 5–11-vuotiaita lapsia ei rokoteta, 20–40 prosenttia koko ikäryhmästä olisi saanut koronatartunnan maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Määrää riippuu oleellisesti epidemian voimakkuudesta ja rajoitustoimien tiukkuudesta.

Näin ollen tautitaakka voisi olla 2–4-kertainen nykyiseen nähden, mikä tarkoittaisi, että 5–11-vuotiaista tartunnan saaneista noin 30–100 joutuisi sairaalahoitoon.

– Lasten rokottaminen voi joissakin tilanteissa vaikuttaa epidemian kulkuun ainakin väliaikaisesti. Tällainen tilanne voi olla silloin, jos tehollinen tartuntaluku on muuten jo hyvin lähellä yhtä. Silloin lasten rokottaminen vähentää tartuntoja jonkin aikaa, mutta se ei vaikuta mahdolliseen rokottamattomien aikuisten vakavien tautitapausten taakkaan muutoin kuin lykkäämällä sairastumisia, Nohynek sanoo.

Lue myös

Tutkittujen lukumäärä on vielä pieni

Yhdysvallat ja Israel ovat ensimmäiset maat, joissa koronarokote on otettu käyttöön 5–11-vuotiailla. Euroopan unionin alueella Itävalta on aloittanut ikäryhmän rokotukset. Lisäksi ainakin Tšekki, Puola, Unkari ja Tanska ovat päättäneet aloittaa rokotukset.

Yleisimmät haittavaikutukset lapsilla ovat olleet samankaltaisia kuin yli 12-vuotiailla rokotetuilla. Suurin osa haittavaikutuksista on lieviä ja ohimeneviä, esimerkiksi punoitusta ja turvotusta rokotuskohdassa, kuumetta ja päänsärkyä sekä väsymystä, lihassärkyjä ja vilunväristyksiä.

– Tutkittujen lukumäärä on vielä pieni ajatellen mahdollisten harvinaisten haittavaikutusten havaitsemista. Tieto rokotteiden turvallisuudesta lasten osalta lisääntyy koko ajan. Ennen kuin lisätietoa on tarpeeksi, emme suosittele, että koronarokotuksia aletaan antaa kaikille 5–11-vuotiaille, Nohynek sanoo.

Euroopan lääkevirasto suositteli Comirnaty-rokotteen käytön laajentamista 5–11-vuotiaisiin 25. marraskuuta. Euroopan komissio myönsi myyntiluvan samana päivänä.

Suomessa mRNA-rokotteiden ensimmäisen ja toisen annoksen väli on 6–12 viikkoa, ja lapsille rokote annetaan samalla annosvälillä kuin aikuisille.

Muiden kuin riskiryhmiin kuuluvien lasten rokottaminen ei voi alkaa, ennen kuin valtioneuvoston asetusta vapaaehtoisista COVID-19-rokotuksista on muutettu.

Kirjoittajat

Minna Pihlava

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030