Tutkijat selvittävät, miten sosiaali- ja terveydenhuollon lisääntynyt valinnanvapaus vaikuttaa pitkäaikaissairaiden hoitoon ja palvelujärjestelmään.

Kansalaisen valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa lisääntyi vuodenvaihteessa niin, että hoitopaikkansa julkisessa terveydenhuollossa saa itse valita myös asuinkuntansa ulkopuolelta. Nyt aiheesta tarvitaan tutkittua tietoa. THL on käynnistänyt kaksi valinnanvapauteen pureutuvaa tutkimushanketta.

Valint-hankkeessa selvitetään, miten valinnanvapauden lisääntyminen vaikuttaa pitkäaikaissairaiden hoitoon, kun kunnat organisoivat palvelujaan eri tavoin.

– Haluamme tietää, miten valinnanvapaus, hoidon integraatio eli palvelujen yhteensovittaminen ja pitkäaikaissairaiden tarpeet sopivat yhteen, kertoo hankkeen projektipäällikkö, tutkimuspäällikkö Timo Sinervo THL:stä.

Pitkäaikaissairaat tarvitsevat usein monenlaisia palveluja, joten valinnanvapaus vaatii hoidon integraatiolta paljon. Jos terveysasema on valittu toiselta puolen kaupunkia ja henkilö on oman alueensa kotihoidon asiakas, ei palveluntuottajien välillä aina ole suoraa yhteyttä. Hoitoprosessi ja tiedon kulku pitäisi kuitenkin suunnitella asiakkaalle mielekkääksi.

– Valinnanvapaus on Suomessa uusi asia, jota ei ole juuri tutkittu suomalaisessa järjestelmässä. Pyrimme löytämään toimintamallit, jotka mahdollistavat sekä hyvän pitkäaikaissairaiden hoidon koordinaation että valinnanvapauden, kertoo Sinervo.

Selvitettävänä on sekin, vaihtavatko terveysasemaa yleisimmin palveluja vähän käyttävät vai niiden suurkuluttajat. THL:n yhteistyökumppani Valint-hankkeessa on Tampereen yliopisto. Mukana on neljä kuntaa, Espoo, Tampere, Lahti ja Hämeenlinna.

Tietoa keskustelun 
pohjaksi

VALVA-hankkeessa tarkastellaan kuluttajan valinnanvapauden muotoutumista ja sitä, miten valinnanvapaus muuttaa palvelujärjestelmää. Tietoa halutaan myös palvelusetelin markkinavaikutuksista.

– Tahdomme tietää, millä tavoin kunnat edistävät valinnanvapautta ja millaisia strategioita ne ovat sen suhteen ottamassa, kertoo johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila THL:n Politiikan seuranta ja vaikuttavuusyksiköstä.

– Pyrimme saamaan aikaan keskustelua valinnanvapauden edistämiseksi. Ajatuksena on, että myös järjestelmä hyötyy valinnanvapaudesta, kun ihmiset valitsevat hyvälaatuista hoitoa, Junnila sanoo.

Keskustelun lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa ja hyviä käytäntöjä valinnanvapauden edistämiseksi ja lainsäädännön kehittämiseksi.

Myös kansalaisten omiin terveysvalintoihin halutaan vaikuttaa. Demos Helsinki työstää osana hanketta skenaarioita kansalaisten tulevaisuuden terveysvalinnoista.

– Emme katso peräpeiliin, vaan rakennamme tulevaisuutta: mitä asioita meidän pitää tietää, jotta kansalaisten valinnanmahdollisuudet paranevat. Olemme yhteiskunnassa, jossa ihmiset haluavat itse määritellä ja päättää asiansa. Sosiaali- ja terveydenhuollon pitää mennä mukana, Junnila sanoo.

Kummankin hankkeen päärahoittaja on Tekes.

Junnila ja Sinervo katsovat tutkimushankkeidensa täydentävän toisiaan.

– Näkökulmat eivät mene juurikaan päällekkäin, Sinervo sanoo.

Anne Seppänen
Kuva: Sami Perttilä