1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tieto Sputnikin tehosta vahvistuu – rokote on hyväksytty käyttöön yli 30 maassa
Ajan­kohtai­sta

Tieto Sputnikin tehosta vahvistuu – rokote on hyväksytty käyttöön yli 30 maassa

Maailmassa on käytössä jo 10 koronarokotetta. Rokotteiden saatavuus paranee kiihtyvällä tahdilla, uskoo rokotetutkija.

Tieto Sputnikin tehosta vahvistuu – rokote on hyväksytty käyttöön yli 30 maassa Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Tieto venäläisen adenovirusvektorirokote Sputnikin tehosta ja turvallisuudesta vahvistuu. Rokote on hyväksytty käyttöön jo yli 30 maassa, EU-maista Unkarissa.

Sputnik-rokote suojaa koronatartunnalta tiedelehti Lancetissa julkaistun artikkelin mukaan 91,6-prosenttisesti. Yli 60–vuotiailla teho oli vielä parempi, 91,8 prosenttia. Vakavia koronatapauksia ei ollut rokotettujen joukossa lainkaan, kun ensimmäisestä annoksesta oli kulunut 21 päivää.

Yleisimpiä haittavaikutuksia olivat flunssankaltaiset oireet, pistoskohdan oireet, päänsärky ja voimattomuus.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ei ole yllättynyt siitä, että Sputnik vaikuttaa tehokkaalta ja turvalliselta rokotteelta.

– Sputnik on hyvin samantyyppinen adenovirukseen pohjaava rokote kuin ovat Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteet, sekä Suomessa Itä-Suomen yliopistossa kehitteillä oleva rokote, Rämet kertoo.

– Sputnikia koskeva tutkimus on iso ja hyvä. Siinä on yli 20 000 osallistujaa, ja se vaikuttaa kaikin puolin hyvin tehdyltä.

Sputnikin erikoisuus on se, että siinä ensimmäisessä ja toisessa rokoteannoksessa käytetään eri kantajaviruksia. Näin vältetään se ongelma, että elimistössä muodostuu immuniteetti kantajavirusta kohtaan ja toisen rokoteannoksen hyöty kärsii.

Kesää kohti rokotteiden saatavuus paranee

Sputnik-rokotetta valmistetaan Venäjän lisäksi ainakin Etelä-Koreassa, Brasiliassa, Kiinassa ja Intiassa. Gamaleya-instituutti ei ole toistaiseksi hakenut rokotteelle myyntilupaa Euroopan lääkevirasto EMA:lta.

– EMA:n suhteen tärkeitä eivät ole vain teho- ja turvallisuustutkimusten tulokset, vaan koko valmistusprosessin pitää olla länsimaisten standardien mukainen. Valmistusprosessin tekeminen ja dokumentoiminen sellaiseksi, että se kelpaa tietylle markkinalle, ei ole nopea, Rämet kertoo.

Hän on iloinen siitä, että käytössä on jo useita toimivia rokotteita.

– Tarve on globaali. Vaikka Sputnik ei välttämättä tule ainakaan nopeasti Suomen tai Euroopan markkinoille, yhtä hyvin rokotteen tarvitsijoita on vaikkapa Brasiliassa tai Etelä-Koreassa, hän huomauttaa.

Lue myös

Maailmassa on Rämetin tietojen mukaan hyväksytty hätäkäyttöön kymmenen eri koronarokotetta: Pfizerin ja BioNTechin mRNA-rokotteet, Sputnik, Astra Zenecan rokote sekä yksi kiinalainen rokote, jotka ovat adenoviruspohjaisia rokotteita. Kiinassa on myös käytössä kolme inaktivoituja viruksia sisältävää rokotetta. Lisäksi käytössä ovat venäläinen proteiinipohjainen rokote ja yksi intialainen rokote.

Näiden lisäksi Novavaxin ja Johnson & Johnson rokotteiden osalta tiedetään, että ne ovat tehokkaita. Johnson & Johsonin myyntilupaa EU:n alueelle odotetaan lähiviikkoina. CureVac-mRNA-rokotteen tehotutkimuksen tuloksia odotetaan myös pian.

– Rokotteiden saatavuus paranee kiihtyvällä tahdilla, kun lähestytään kesää, Rämet uskoo.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Lääkärin etiikka -kirja uudistui

Kirja julkistetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatussa webinaarissa, sanovat Kati Myllymäki ja Mervi Kattelus.

Tieteessä
Kaksi reumalääkettä kortisonihoidon lisänä vähensivät koronakuolleisuutta

Tosilitsumabi ja sarilumabi vähentävät kortisonihoidon kanssa käytettyinä tehohoidossa olevien koronapotilaiden kuolleisuutta.

Näkökulma
Kaksosraskauden osakeskeytys synnyttää eettisiä pulmia

Jos kaksossikiöt ovat terveitä ja lapsia halutaan vain yksi, onko toisen abortointi oikein?

Kolumni
Olisiko teillä hetki aikaa puhua rakkaudesta?

Aivomme nauttivat yllätyksellisyydestä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Ajassa
THL:n koronaseurannan avointa dataa ladattu yli 16 miljoonaa kertaa

Avoin data mahdollistaa uudet tietoon pohjautuvat ideat ja sovellukset.

Tiedepääkirjoitus
Laboratoriotutkimusten käyttö vaatii harkintaa

Tutkimuksia punnitaan niiden tuottaman lisäarvon perusteella, kirjoittavat Helena Liira ja Maija Lappalainen.