Pohjois-Karjalassa lääkärien tyytyväisyys potilastietojärjestelmään 
ampaisi pohjalukemista huipulle. Miten?

Pohjois-Karjalassa lääkärien tyytyväisyys potilastietojärjestelmään 
ampaisi pohjalukemista huipulle. Miten?

Pohjois-Karjalan tulokset olivat karua luettavaa neljä vuotta sitten, kun lääkäreiden näkemyksiä potilastietojärjestelmistä kartoitettiin ensimmäisen kerran. Sairaalan Mediatri-järjestelmä sai tuolloin vastaajilta kouluarvosanan 5,5.

Tämän vuoden keväällä tutkimus toistettiin, ja arvosana oli pompannut lukemaan 7,2.

– Numero ei ehkä edelleenkään kuulosta kovin kummoiselta, mutta suhteutettuna valtakunnallisiin tuloksiin se on erittäin hyvä – itse asiassa Pohjois-Pohjanmaalla käytössä olevan Eskon jälkeen toiseksi paras koko maassa. Lääkärithän suhtautuvat kautta linjan varsin kriittisesti käyttämiinsä tietojärjestelmiin, tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä Lääkäriliitosta kertoo.

Hänen mukaansa yleinen tyytymättömyys kumpuaa useista seikoista. Pienet yksittäiset it-pulmat yhdessä vievät runsaasti päivittäistä työaikaa. Lääkärit myös vertaavat arkikokemuksiaan mielikuvaan siitä, millainen voimavara hyvä tietojärjestelmä voisi parhaimmillaan olla.

Arvosanan reilu koheneminen ei yllätä johtajaylilääkäri Antti Turusta Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä.

– Oma kokemus kertoo samaa. Neljä vuotta sitten tutkimus osui tosi hankalaan vaiheeseen: edellinen hyvin palvellut ja juuri paikallisiin tarpeisiin räätälöity tietojärjestelmä oli tullut väistämättä tiensä päähän. Mediatriin totuttelu oli kiivaimmillaan, Turunen sanoo.

Hän lisää, että samaan saumaan osui toinen iso muutos eli strukturoitujen potilasdokumenttien tulo. Entiset esseemuotoiset kirjaukset oli opeteltava jakamaan useisiin aihealueisiin.

Vuosien urakka

Pohjois-Karjalan kokemukset voisi tiivistää näin: potilasjärjestelmän kehittämisessä kannattaa kuunnella lääkärien toiveita ja perehdyttämiseen on syytä varata sekä aikaa että apuvoimia.

Antti Turusen mukaan siirtymävaiheesta kertyi paljon opiksi otettavaa. Henkilökuntaa olisi voitu motivoida paremmin ottamaan osaa tarjolla olleisiin koulutuksiin.

– Vallalla oli vähän sellainen asenne, että kyllähän me osaamme kurssittamattakin tietotekniikkaa käyttää. Uuden järjestelmän erilaisuus yllätti väen. Olisi siis pitänyt vielä enemmän ja aikaisemmin tiedottaa, mitä on luvassa.

Muutos koski valtavaa henkilöstömäärää, sillä Pohjois-Karjalassa sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito siirtyivät vaiheittain Mediatriin. It-tukeen oli varattu lisätyövoimaa vuoden ajaksi 50 henkeä, mutta määrä olisi Turusen mukaan saanut olla vieläkin isompi.

Myös murrosvaiheen pituus yllätti. Turusen mielestä tietojärjestelmää vaihtavien organisaatioiden pitää varautua vuosien urakkaan.

– Kyllä pari vuotta ainakin meni ennen kuin tunnelin päässä alkoi näkyä edes vähän valoa. Nyt vihdoin homma toimii. Toivommekin kovasti, ettei sote-uudistus vie meitä heti uudelleen samaan myllyyn.

Muutaman vuoden käytön jälkeen pienen ohjelmistotoimittajan järjestelmä on Turusen mukaan päässyt näyttämään parhaat puolensa.Merkittävänä pulmana on enää järjestelmän ajoittainen hidastelu.

Säännöllisiä päivityksiä

Pääluottamusmies, sisätautien apulaisylilääkäri Mikko Heikura (kuvassa) vahvistaa, että järjestelmän käytettävyys on parantunut vähitellen. Erityisesti hän kiittää ohjelmistotoimittajan valmiutta tehdä käyttäjien ehdottamia muutoksia, joskaan niitä kaikkia ei ole voitu toteuttaa.

Henkilökunnan edustajista koostuva ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti listaamaan, miten tietojärjestelmä voisi palvella päivittäistä työtä vielä paremmin.

– Meidän käyttäjien toiveesta on tullut monia pieniä juttuja: esimerkiksi pikakomento, joka näyttää tietyn laboratorioarvon muutoksen vaikkapa 10 viimeisimmällä mittauskerralla. Jo edellisessä järjestelmässä hyväksi havaittu kertomustiivistelmätoiminto näyttää kerralla, millä kaikilla erikoisaloilla potilaalla on merkintöjä.

Ohjelmistosta pääsee suoraan ilman uusia salasanoja katsomaan esimerkiksi kuvat ja tähystyslausunnot. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestelmien täysi integrointi poistaa työstä monia turhia mutkia.

– Kaikki terveyskeskuksessa otetut labrat, röntgenkuvat ja EKG-käyrät näkyvät myös sairaalassa ja toisinpäin.

Mikko Heikuran mielestä jälkikäteen ajatellen uutta järjestelmää olisi ehkä ollut syytä pilotoida yhdessä yksikössä.

– Eikä ennakkokoulutuksiin saatu ohjelman valmista versiota. Vähän kylmiltään siis jouduimme tositoimiin. Muutokseen yritettiin varautua jättämällä listoille väljyyttä, mutta opetteluun meni työaikaa luultua enemmän.

Olennaista 
järjestelmävaihdoksessa:

- Hyvä tiedottaminen ennakkoon.

- Henkilöstön motivointi mukaan koulutuksiin.

- Riittävästi it-tukea.

- Sopeutumiseen 
varattava aikaa.

Mari Vehmanen
Kuva: Ville Kokkola