1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tiimityö kunnissa kutisti nuorisopsykiatrian lähetemäärän Etelä-Pohjanmaalla
Ajan­kohtai­sta 47/2020 vsk 75 s. 2504 - 2507

Tiimityö kunnissa kutisti nuorisopsykiatrian lähetemäärän Etelä-Pohjanmaalla

Nuorisopsykiatri Kirsi Ylisaarella on sata työkaveria.

Tiimityö kunnissa kutisti nuorisopsykiatrian lähetemäärän Etelä-Pohjanmaalla Kuva 1 / 4 Kuva: Johannes Tervo
       

Keskussairaalan nuorisopsykiatri osallistuu säännöllisesti kuntien tiimipalavereihin Etelä-Pohjanmaalla.

Vuonna 2016 aloitettu malli on pienentänyt selvästi nuorisopsykiatrian lähetteiden määrää.

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri viettää kunnassa kerrallaan yhden päivän, useimmiten joka toinen viikko. Päivään sisältyy kahden tunnin tiimipalaveri ja tapaamisia nuorten ja perheiden kanssa.

Palavereihin voivat osallistua esimerkiksi koululääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, psykiatrisia sairaanhoitajia, opettajia sekä perheneuvolan, lastensuojelun tai etsivän nuorisotyön työntekijöitä.

– Olen laskenut, että minulla on sata työkaveria, sanoo nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Ylisaari.

Käsiteltävät aiheet tulevat kuntien työntekijöiltä. Ne voivat liittyä esimerkiksi masennukseen, koulupoissaoloihin, käytöshäiriöihin tai syömishäiriöihin.

Ylisaari konsultoi Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kauhajoella ja Kurikassa, nuorisopsykiatrian ylilääkäri Seppo Palomäki kolmessa muussa kunnassa.

Toiminnalle oli tilausta

Mallin ideoivat Seppo Palomäki ja Kirsi Ylisaari yhdessä.

– Meillä oli vahva näkemys siitä, miten paljon osaamista ja ammattitaitoa perustasolla on. Välillä tuntui turhalta irrottaa nuorta omasta ympäristöstä erikoissairaanhoidon poliklinikalle, Ylisaari sanoo.

Hän kävi alkuun neuvotteluja kuntien johtavien viranhaltijoiden, kuten perusturvajohtajien ja terveyskeskusten johtavien ylilääkäreiden kanssa. Kun heiltä tuli vahva tuki, toiminta aloitettiin.

Ylisaari odotti muutosvastarintaa. Sitä ei kuitenkaan juuri ilmennyt. Toiminnalle oli tilausta.

Tiimimallissa nuoren tilanteesta saadaan nopeasti paljon tietoa. Poliklinikalla vastaavan tiedon kerääminen kestäisi Ylisaaren mukaan paljon kauemmin. Moni työntekijä on työskennellyt kunnassa jo kauan ja tuntee perheitä pitkältä ajalta. Koulun työntekijät pystyvät kertomaan, millaisia tukitoimia koulussa on tehty ja tehdään.

Joskus ilmenee, että kyse on lastensuojelun asia. Joskus taas tarvitaan psykologiset testit, ennen kuin jatkotoimista voidaan päättää. Joskus nuori saa lähetteen keskussairaalaan. Näin toimitaan esimerkiksi syömishäiriöiden kanssa.

Usein nuorisopsykiatrin rooli on tuoda tilanteeseen ulkopuolista näkemystä ja tehdä yhteenveto.

– Minulle on muutama työntekijä sanonut eri kunnissa, että tiimityö on työnohjauksellista. Se on musiikkia korvilleni, koska se oli tässä taka-ajatuksena.

Malli säästää rahaa

Kehitettävää on edelleen. Erityisesti Ylisaari toivoo, että nuorille pystyttäisiin järjestämään nykyistä enemmän hoitokäyntejä. Se vaatisi lisää resursseja. Nyt käyntejä järjestyy tyypillisesti kerran 3-4 viikossa, kun kerran viikossa olisi Ylisaaren mielestä tarpeen.

Kirsi Ylisaaren käsitys on, että malli säästää rahaa.

– Tämä on todella halpa malli. Teen tämän virkatyönä. Kunnat tekevät sopimuksen sairaanhoitopiirin kanssa. Tuntihinta on pieni verrattuna käyntihintoihin. Poliklinikalle ei juurikaan tule lähetteitä niistä kunnista, joissa tämä malli on käytössä.

Tiimityö tuo varmuutta

Nuorisopsykiatrian tiimikokoukset alkoivat Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään kuuluvassa Kauhajoen terveyskeskuksessa syksyllä 2018. Yleislääketieteeseen erikoistuva Joonas Rossi on osallistunut niihin siitä asti.

Lue myös

Kokouksissa on voinut kysyä ja pohtia matalalla kynnyksellä yksinkertaisiakin asioita. Keskusteluissa ymmärrys kasvaa, missä vaiheessa ja miten erilaisiin tapauksiin kannattaa reagoida. Tästä on hyötyä tiimityön ulkopuolellakin.

– Tulee tietynlaista varmuutta lähestyä nuorten mielenterveysongelmia ja haasteita. Ei ole todellakaan sellainen olo, että on täällä perustasolla yksin, Rossi sanoo.

Hän ei nykyään tee lähetteitä suoraan nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon kuin kiireellisissä tapauksissa. Muut tapaukset viedään ensin tiimikokoukseen. Siellä on nuorisopsykiatrin tuki ja tilannekuva täydentyy, kun eri työntekijöillä voi olla nuoresta ja perheestä tietoa ennestään.

Joonas Rossi auttaa nuorten mielenterveyden aiheissa myös kollegoitaan. Terveysaseman aamupalavereissa aihepiirin kysymykset ohjautuvat usein hänelle. Hän myös ohjaa mielellään esimerkiksi kesäkandeja.

– Olen sanonut kouluterveydenhoitajille ja koulupsykologille, että minulle voi laittaa suoraan viestiä tai soittaa.

Muuten kysymykset pitäisi laittaa Suupohjassa käytössä olevaan yhteiseen konsultaatiopostiin, jota purkavat kaikki lääkärit vuorollaan.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Ammatillinen itsetunto vahvistui

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alkoi syyskuussa nuorten lääkäreiden ­mentorointipilotti, jonka tavoitteena on kasvattaa ­lääkärien hyvinvointia työssä ja muussa elämässä.

Ajassa
Säätiön avustuksella kolme uutta lääketieteen professuuria

Professoreiksi vuosiksi 2021–25 on nimitetty Outi Mäkitie, Paulina Salminen ja Sara Wickström.

Liitossa
Rekisteritutkijan hautajaiset?

Nyt on tapahtunut jotain, mikä ei ole edistänyt suomalaisen tutkimuksen mahdollisuuksia maailmalla.

Tieteessä
Suu ja hampaat jäävät lääkärikoulutuksessa sivuun

Suun terveys on tärkeä myös kroonisten sairauksien hallinnassa.

Tieteessä
Levinnyt borrelioosi osoittautui muuksi sairaudeksi puolella potilaista

Osa potilaista sai uuden diagnoosin, osalla oireet olivat peräisin aiemmin diagnosoidusta muusta sairaudesta, osoitti tutkimus.

Ajassa
Unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä

Väitöstutkijan mukaan odottavien äitien unettomuusoireita kannattaisi seuloa, jotta masennuksen riskissä olevat tunnistettaisiin nykyistä aiemmin.