Kesä 2003 oli Keski-Euroopassa 2,3 astetta normaalia lämpimämpi, mikä johti 35 000 ihmisen kuolemaan. Maataloudessa koettiin sen takia kymmenen miljardin euron tappiot, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja

Petteri Taalas

.

Muutosten keskilämpötiloissa ei tarvitse olla suuria, jotta ne voivat aiheuttaa vakavia ongelmia.

Taalaksen mukaan tällaiset vuoden 2003 kaltaiset kesät ovat normaaleja vuonna 2040 ja vuonna 2060 ne ovat normaalia viileämpiä.

Hän puhui Kansanterveyslaitoksen järjestämässä Maailman terveyspäivän seminaarissa, jossa keskusteltiin ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista.

Taalaksen mukaan ilmastonmuutos etenee joka tapauksessa seuraavien 50 vuoden ajan, vaikka kasvihuonekaasujen päästöjä rajoitettaisiin.

- Vaikka EU:n tiukat päästörajoitukset toteutuisivat, globaali lämpeneminen tulee kuitenkin olemaan vähintään kaksi astetta.

Suomi on voimakkaan muutoksen alueella

Lämpeneminen on voimakkainta pohjoisilla napa-alueilla, ja Suomi sen vaikutuspiirissä. Suomessa eniten lämpenevät talvet, vähiten kesät. Lumipeitteiset päivät vähenevät, ja Taalas pohtikin pimeyden vaikutusta mielenterveyteen mahdollisena seurannaisilmiönä.

Vaikka sademäärät Suomessa kasvavat, veden riittävyydestä arvioidaan aiheutuvan ongelmia esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa jo vuoden 2020 tienoilla.

Kuivuus vaikuttaa juomaveden ja ruoan saatavuuteen ja sitä kautta monin tavoin terveyteen.

- Välimeren alueella vesivaroja on tämän vuosisadan lopulla käytössä noin puolet nykyisestä, Taalas totesi.

Ilmastonmuutoksen uhkatekijöitä ovat myös myrskyt, helleaallot ja tulvat. Helleaaltojen ennakoidaan lisäävän terveysriskejä aiheuttamalla sairaiden ja vanhusten ennenaikaisia kuolemia. Lisäksi ne lisäävät metsäpaloja ja aiheuttavat terveysvaikutuksia esimerkiksi pienhiukkaspitoisuuden lisääntymisen kautta.

Venäjän kahden vuoden takaisten metsäpalojen on arvioitu aiheuttaneen Suomessa noin 30 ennenaikaista kuolemaa.

Suomessa eniten haittoja arvioidaan aiheutuvan pienhiukkasista, jotka ovat peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta.

Säästä johtuvien luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat Taalaksen mukaan kymmenkertaistuneet 1950-60-luvuilta.

Myös Suomessa on varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin maailmanlaajuisiin häiriöihin, kuten ilmastopakolaisuus ja laajat häiriöt maailmantaloudessa, ravinnontuotannossa tai energiansaannissa.

Ensin näkyvät edut, sitten haitat

Taalaksen mukaan vähäinen ilmastonmuutos on myönteinen Suomen ravinnontuotannolle. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja

Jaana Husu-Kallio

muistutti kuitenkin myös riskien kasvavan, kun ilmastonmuutos tuo maahan uusia kasvitauteja, tuholaisia ja mikrobeja. Samalla kemiallisten torjunta-aineiden käyttö lisääntyy, mikä saattaa vaikuttaa osaltaan terveyteen.

- Esiin nousevat ensin mahdollisuudet, sitten riskit, huomautti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö

Kari Tiilikkala

ja viittasi mm. toksiinien yleistymiseen ilmaston lämmetessä ja kosteuden lisääntyessä.

Tiilikkalan mukaan kuluttajan kannalta on olennaista, miten ilmastonmuutos vaikuttaa elintarvikkeiden hintoihin maailmassa.

- Se, mitä nyt syömme, perustuu pitkälti öljyyn, hän muistutti.

Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorin

Petri Ruudun

mukaan ilmastonmuutos voi aiheuttaa monin tavoin muutoksia tartuntatautien esiintymisessä. Vaikutuksia on kuitenkin vaikea ennustaa luotettavasti, koska kyseessä on hyvin monien muuttujien summa.

Erittäin todennäköistä kuitenkin on, että puutiaisaivokuume yleistyy Suomessa, kun virusta nyt esiintyy vain hyvin suppeilla alueilla.

Laajalle levinneistä tartuntataudeista kaikkein todennäköisimmin yleistyy malaria. Malarian paluuta Eurooppaan ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.

Ruutu otti esimerkiksi myös trooppisen chikungunya-viruksen, joka aiheutti laajan epidemian Italiassa viime vuonna. Hänen mukaansa Italian epidemian sai aikaan yksi ainoa matkailija, joka toi taudinaiheuttajan Intiasta, missä sen aiheuttamat epidemiat ovat jatkuvia. Virukselle löytyy kuitenkin myös Euroopasta kantajavektori, hyttynen, jota esiintyy sekä monilla alueilla Välimeren maissa että Benelux-maissa.

Radonpitoisuus pienenee

Yllättävä positiivinen vaikutus ilmaston lämpenemisellä on huoneilman radonpitoisuuteen. Säteilyturvakeskuksen mittauksissa poikkeuksellisen lämpimänä kautena 2006-07 valtakunnallinen radonpitoisuuden keskiarvo oli pienentynyt kymmenellä prosentilla tavanomaisesta.

- Muutos perustuu hyvin suurelta osin ilmaston lämpenemiseen, sanoi tutkimusjohtaja

Sisko Salomaa

Säteilyturvakeskuksesta.

Suomessa radonpitoisuudet ovat olleet yleensä varsin suuret.

Säteilyturvakeskus joutuu arvioimaan ilmastonmuutoksen ympäristövaikutuksia esimerkiksi ydinjätteen loppusijoituksen vuoksi tuhansien vuosien päähän.