Jatkossa lääkärin voi pyytää asiantuntijaksi myös asianosainen.

Lääkärin asema todistajana ja asiantuntijana yleisissä oikeusistuimissa muuttuu vuoden alussa, kun oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevat muutokset tulevat voimaan.

Jatkossa lääkärin voi pyytää asiantuntijaksi myös asianosainen, kun aiemmin asiantuntija oli aina tuomioistuimen määräämä.

– Yleensä asiantuntija antaa kirjallisen lausunnon, eikä häntä välttämättä kuulla oikeudenkäynnissä ollenkaan. Todistajaa kuullaan pääsääntöisesti suullisesti, kertoo lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio oikeusministeriöstä.

Mikä sitten on todistajan ja asiantuntijan ero?

– Lähtökohta on, että jos havainto on ensin ja asiantuntemus sitten, kysymyksessä on todistaja. Jos puukotuksen uhri tuodaan ensiapupäivystykseen, on häntä hoitanut lääkäri todistaja. Jos uhri kuolee, on oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tehnyt lääkäri asiantuntija, Rautio kuvaa.

Jos ylilääkäri antaa potilasasiakirjojen perusteella lääkärinlausunnon vuokralääkärin hoitamasta pahoinpitelyn uhrista, on ylilääkäri tässä kohtaa asiantuntija.

Todistaja ei ole vaihdettavissa, mutta asiantuntija yleensä on.

– Oikeudenkäynnissä todistaminen on yleinen velvollisuus, mutta asiantuntijan tehtävä on vapaaehtoinen, ellei muuta ole säädetty. Asiantuntijalle maksetaan palkkio työstä ja ajanhukasta.

Asiantuntijaksi kutsuttua lääkäriä koskevat asiantuntijan kelpoisuusvaatimukset. Hänen tulee olla rehellinen ja alallaan taitavaksi tunnettu, sekä puo­lueeton asianosaiseen nähden. Voiko potilaan hoitava lääkäri olla asiantuntijan roolissa?

– Ei se poissuljettua ole, mutta on helppo kuvitella oikeudenkäynnissä vastapuolen ja tuomioistuimen tarttuvan siihen, Rautio sanoo.

Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvasta seikasta todistamiseen tarvitaan asianomaisen suostumus. Tuomio­istuin voi velvoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön todistamaan, jos kyse on rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta.

Uutena punninta vaitiolosta

Oikeudenkäymiskaaren muutokset vaikuttavat todisteluun myös hallintotuomioistuimissa.

Hallintolainkäyttölain uusi pykälä 39 d on punnintapykälä, joka antaa tuomio­istuimelle mahdollisuuden punnita todistajan kuulemista vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvasta seikasta.

Todistajaa voidaan kuulla, jos se on välttämätöntä asian selvittämiseksi tai asianomainen antaa siihen luvan.

Todistajaa ei saa kuulla, jos kuulematta jättämiselle on erityisen painavat perusteet lapsen edun tai erittäin tär­keän yleisen edun vuoksi. Tämän asian tuomioistuin punnitsee.

– Todistajan kuuleminen ei muutu, mutta pykälä täsmentyy. Se vastaa nykyistä käytäntöä, tulkitsee lainsäädäntöneuvos Arja Manner oikeusministeriöstä.

Asiantuntijan kuuleminen hallintotuomioistuimissa ei muutu.

Anne Seppänen
Kuva: PantherMedia