Toiminnallisen näönkäytön projekti Näkövammaisten Keskusliitossa
Näkövammaisten keskusliitossa aloitettiin syksyllä 1994 osaprojekti, joka kehitti heikkonäköisen lapsen toiminnallisen näön arviointi- ja harjaannuttamismenetelmiä. Projekti on osa laajempaa näkövammaisen lapsen kuntoutuksen kehittämisprojektia. Osaprojektissa seurattiin kahdenkymmenen 1/2-7-vuotiaan näkövammaisen lapsen näkötoimintojen kehitystä moniammatillisessa työryhmässä kahden vuoden ajan säännöllisesti toistuvilla seurantakäynneillä. Kymmenellä lapsella oli näkövamman lisäksi jokin muu vamma. Moniammatilliseen työryhmään kuuluivat silmälääkäri, kliininen neuropsykologi, näönkäytönohjaaja sekä konsultoiva lasten neurologi. Työryhmän keskeisenä tavoitteena on ollut suomalaiseen käytäntöön soveltuvan toiminnallisen näön arviointiohjelman kehittäminen.
Työryhmä tutki toiminnallista näönkäyttöä arvioidessaan, miten lapsi pystyy käsittelemään näkötietoa ja kuinka paljon näkö ohjaa hänen toimintaansa. Toiminnallisen näön arviointiohjelman pohjana käytettiin Australiassa kehitettyä arviointiohjelmaa, jota täydennettiin ryhmässä ideoiduilla tehtävillä. Käytännössä toiminnallisen näönkäytön arviointi tarkoittaa lapsen näönkäytön havainnointia etukäteen suunnitelluissa leikeissä. Havainnoitavien toimintojen täytyy vastata lapsen kehitystasoa, ja arvioijan tulee olla tietoinen siitä, millaisia edellytyksiä kunkin kehitystason mukaiset toiminnot vaativat lapsen näkötoiminnoilta. Seurantakäyntien yhteydessä toiminnallisen näön arviointitilanteet videoitiin, jotta lapsen toimintojen analysointi olisi mahdollista myöhemmin.
Toiminnallisen näönkäytön perusteellisen arvioinnin pohjalta suunniteltiin seurantaryhmän lapsille yksilölliset näön harjaannuttamisohjelmat. Näön harjaannuttamistoiminnot suunniteltiin siten, että niitä oli mahdollista tehdä erilaisissa arkipäivän tilanteissa ja leikeissä - ne korostivat lapsen aktiivista osallistumista. Näön harjaannuttamisen lähtökohtana pidettiin sitä, että riittävän aikaisin aloitetulla oikealla näkötoimintojen harjaannuttamisella voidaan auttaa heikkonäköistä lasta kehittämään mahdollisimman tehokkaita strategioita, joilla hän voi käsitellä näkötietoa. Tavoitteena oli myös se, että lapsi pystyisi kehittämään näkötiedon varaston, joka auttaisi häntä jatkossa.
Nyt projektissa on meneillään tulosten lopullinen käsittely- ja koontivaihe, ja projekti päättyy lokakuussa 1999. Näkövammaisten Keskusliitossa on suunniteltu, että vuonna 1999 aloitetaan 2 vuotta kestävä toiminnallisen näönkäytön kuntoutusohjelma heikkonäköisille lapsille ja heidän perheilleen projektissa tehtyjen menetelmäkehittelyn ja -kokeilun pohjalta.
