Kunnon siivous parantaa sisäilmaa ja vaikuttaa sitä kautta työntekijöiden terveyteen.

Hiukkasmittausten mukaan erityisesti alle yhden mikrometrin suuruiset hiukkaset pääsevät helposti ulkoa sisäilmaan. Siivouksella pystytään vaikuttamaan parhaiten tätä suurempiin hiukkasiin, mutta myös pieniin hiukkasiin kun ne ovat ensin tarttuneet pinnoille.

Yhtä mikrometriä suurempien hiukkasten tärkein lähde on ihminen itse toimintoineen. Hiukkaset kertyvät aikaa myöten kaikille pinnoille, jolloin niiden haitallisten aineiden pitoisuudet kasvavat.

– Varsinkin ylhäällä, yli 180 cm:n korkeudella olevien pintojen puhdistukseen tulee panostaa selvästi nykyistä enemmän. Yläpölyjen poisto kerran vuodessa toimistoissa ei riitä, sanoo FM Esko Korhonen, jonka väitöskirja työpaikkojen siivouksen laadusta tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa.

Esko Korhonen tutki väitöstyössään vuosina 2007–2008 kolmea erilaista ostopalvelusiivouksen toteutusmenetelmää viidessä rakennuksessa. Kaikilla siivouksen laadun mittausmenetelmillä saatiin esille puutteita siivouksen laadussa eikä missään rakennuksessa saavutettu hyväksyttävää laatutasoa käytetyillä arviointikriteereillä. Esimerkiksi pintojen hygieenisessä laadussa tavatut puutteet vaativat jatkoselvityksiä.

– Siivousta voidaan helpottaa ja siivouksen ja sisäilman laatua kohentaa parantamalla tilojen siivottavuutta ja lisäämällä perusteellisten siivousten määrää, Korhonen suosittelee.

Siivous vaikuttaa sisäilman laatuun ja siten työntekijöiden terveyteen ja työn tehokkuuteen. Sisäilman ja siivouksen tärkein yhteinen laatutekijä ovat hiukkaset. Oikein toteutetulla laadukkaalla siivouksella voidaan selvästi parantaa sisäympäristön laatua.

FM Esko Korhosen ympäristötieteen ja -teknologian väitöskirja Puhtauspalvelut ja työympäristö tarkastetaan perjantaina 2.9.2011 Jyväskylän yliopistossa.

Kuva: Panthermedia