Toisiko maskipakko todistustaakan terveydenhuoltoon?

Valtaosa keuhkosairaista pystyy käyttämään maskia, mutta sitä kannattaa ensin harjoitella rauhassa kotona.

Keskustelu mahdollisen maskipakon säätämisestä lainehtii ja äänessä ovat myös ne, jotka kertovat, etteivät sairauden vuoksi voi käyttää maskia.

Jos maskipakko lopulta säädetään, pyydetäänkö lääkäreitä kirjoittamaan siitä vapauttavia lääkärintodistuksia ja millä perusteilla niitä pitäisi kirjoittaa?

Dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari toivoo, ettei maskipakko tuota terveydenhuollolle suurta todistustaakkaa. Hänen tiedossaan ei ole mistään päin maailmaa ohjeistusta, kuten vaikkapa hengitysarvoja, joihin nojaten potilaan voisi vapauttaa maskipakosta keuhkosairauden perusteella.

– Käytännössä valtaosa keuhkosairaista pystyy aivan hyvin käyttämään maskia. Neuvoisin potilasta testaamaan maskia ihan rauhassa kotona, vaikka ensin peilin edessä ja sitten kotona sisällä kävellen. Jos tulee epämiellyttävä olo tai paniikin tunne, niin maskin saa nopeasti pois, Vasankari sanoo.

Vasankari muistuttaa, että jos potilaalla on hyvin vaikea astma tai astman pahenemisvaihe, jotka vaikeuttavat maskin käyttämistä, niin hänen ei pitäisi lainkaan liikkua paikoissa, joissa on riski saada koronatartunta. Riski saada vakava koronainfektio on tällaisilla potilailla suuri.

– Hyvin vakavat keuhkosairaudet ovat erikoissairaanhoidon seurannassa ja siellä tarvittaessa mietitään, miten menetellä.

Terveillä ihmisillä tehdyissä rasituskokeissa on todettu, että hiilidioksidiarvot ja sydämen syke nousevat hiukan maskia käytettäessä. Maskeista ei ole voitu osoittaa vakavia hengitykseen ja keuhkojen toimintaan liittyviä haittavaikutuksia.

Todisteeksi tuloste Omakannasta?

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäen näkemys on, että lääkärien ei ole syytä ryhtyä kirjoittamaan lääkärintodistuksia maskipakosta vapautumiseksi.

– Nyt ei ole sellainen hetki. On hoitovelkaa ja terveyskeskuksissa on hoitojonoja. Missään tapauksessa ei tarvita sellaista hässäkkää, että terveyskeskukset ja työterveyslääkärit ryhtyisivät kirjoittamaan todistuksia. Tällaista sirkusta ei pidä nyt pystyttää, Myllymäki sanoo.

Hän uskoo, että tapaukset, joissa maskia ei voisi terveyssyistä syystä käyttää, ovat hyvin harvinaisia. Esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa kaikenikäiset ihmiset käyttävät kasvomaskeja siitepölykautena, jotta hengitysteihin ei tule pölyä.

– Näyttää siltä, että näissä maissa kasvomaski ei ole astma- ja sydänpotilaille ongelma, vaan helpottaa heidän oloaan.

Jos henkilö kuitenkin kokee, ettei voi sairautensa vuoksi käyttää kasvomaskia, Myllymäki ehdottaa, että hän voisi ottaa Omakannasta tulosteen, josta näkyy diagnoosi.

– Nyt tarvitaan lääkärien työvoimaa muuhun kuin todistusten kirjoitteluun, Myllymäki sanoo.