1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Toisiko maskipakko todistustaakan terveydenhuoltoon?
Ajan­kohtai­sta

Toisiko maskipakko todistustaakan terveydenhuoltoon?

Valtaosa keuhkosairaista pystyy käyttämään maskia, mutta sitä kannattaa ensin harjoitella rauhassa kotona.

Toisiko maskipakko todistustaakan terveydenhuoltoon? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Keskustelu mahdollisen maskipakon säätämisestä lainehtii ja äänessä ovat myös ne, jotka kertovat, etteivät sairauden vuoksi voi käyttää maskia.

Jos maskipakko lopulta säädetään, pyydetäänkö lääkäreitä kirjoittamaan siitä vapauttavia lääkärintodistuksia ja millä perusteilla niitä pitäisi kirjoittaa?

Dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri Tuula Vasankari toivoo, ettei maskipakko tuota terveydenhuollolle suurta todistustaakkaa. Hänen tiedossaan ei ole mistään päin maailmaa ohjeistusta, kuten vaikkapa hengitysarvoja, joihin nojaten potilaan voisi vapauttaa maskipakosta keuhkosairauden perusteella.

– Käytännössä valtaosa keuhkosairaista pystyy aivan hyvin käyttämään maskia. Neuvoisin potilasta testaamaan maskia ihan rauhassa kotona, vaikka ensin peilin edessä ja sitten kotona sisällä kävellen. Jos tulee epämiellyttävä olo tai paniikin tunne, niin maskin saa nopeasti pois, Vasankari sanoo.

Vasankari muistuttaa, että jos potilaalla on hyvin vaikea astma tai astman pahenemisvaihe, jotka vaikeuttavat maskin käyttämistä, niin hänen ei pitäisi lainkaan liikkua paikoissa, joissa on riski saada koronatartunta. Riski saada vakava koronainfektio on tällaisilla potilailla suuri.

– Hyvin vakavat keuhkosairaudet ovat erikoissairaanhoidon seurannassa ja siellä tarvittaessa mietitään, miten menetellä.

Terveillä ihmisillä tehdyissä rasituskokeissa on todettu, että hiilidioksidiarvot ja sydämen syke nousevat hiukan maskia käytettäessä. Maskeista ei ole voitu osoittaa vakavia hengitykseen ja keuhkojen toimintaan liittyviä haittavaikutuksia.

Todisteeksi tuloste Omakannasta?

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäen näkemys on, että lääkärien ei ole syytä ryhtyä kirjoittamaan lääkärintodistuksia maskipakosta vapautumiseksi.

Lue myös

– Nyt ei ole sellainen hetki. On hoitovelkaa ja terveyskeskuksissa on hoitojonoja. Missään tapauksessa ei tarvita sellaista hässäkkää, että terveyskeskukset ja työterveyslääkärit ryhtyisivät kirjoittamaan todistuksia. Tällaista sirkusta ei pidä nyt pystyttää, Myllymäki sanoo.

Hän uskoo, että tapaukset, joissa maskia ei voisi terveyssyistä syystä käyttää, ovat hyvin harvinaisia. Esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa kaikenikäiset ihmiset käyttävät kasvomaskeja siitepölykautena, jotta hengitysteihin ei tule pölyä.

– Näyttää siltä, että näissä maissa kasvomaski ei ole astma- ja sydänpotilaille ongelma, vaan helpottaa heidän oloaan.

Jos henkilö kuitenkin kokee, ettei voi sairautensa vuoksi käyttää kasvomaskia, Myllymäki ehdottaa, että hän voisi ottaa Omakannasta tulosteen, josta näkyy diagnoosi.

– Nyt tarvitaan lääkärien työvoimaa muuhun kuin todistusten kirjoitteluun, Myllymäki sanoo.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Valtaosa lapsista voi hyvin kuuden kuukauden kuluttua korona-altistuksesta

Lisätietoa koronataudin mahdollisista pitkäaikaishaitoista lapsille ja nuorille tarvitaan, kirjoittaa Mika Rämet.

Ajassa
Hyväntekeväisyyttä vuorikiipeilemällä

Lääkäri Jaana Rauhansalo kerää vapaaehtoisena varoja Bosnian vammaisjärjestöille.

Tieteessä
15 uutta dementian biomarkkeria tunnistettiin

Biomarkkerit ennustavat taudin kehittymistä jo 20 vuotta ennen diagnoosia.

Ajassa
USA:n lääkeviranomainen saa lisää kritiikkiä

Nopeutetussa hyväksynnässä laiminlyöntejä - jatkotutkimuksia jää tekemättä.

Tieteessä
Siedätyshoito tepsii kananmuna-allergiaan

Ruokasiedätys on toistaiseksi kokeellista hoitoa, jota ei pidä kokeilla omin päin.

Tieteessä
Delta-variantin levitessä sairaalaepidemian vaara on olemassa

Ennen riittävää rokotekattavuutta terveydenhuollossa on oltava varuillaan, arvioi Kanta-Hämeen sairaalaepidemian kokenut Iivo Hetemäki.