Traumahoito sujuu tiimityönä

- Tärkeää on luottamus tiimiin ja siihen, että jokainen tekee oman työnsä, Töölön sairaalan traumatiimin jäsen toteaa. Yhteistyö vaatii järjestelmällisyyttä ja sujuvaa kommunikaatiota.

Töölön sairaalan tapaturma-asemalla on rauhallinen aamu. Aulassa odottaa muutama omin jaloin paikalle tullut potilas. Paarihuoneessa hoitajat huolehtivat viidestä paareilla tuodusta potilaasta.

Ensihoitohuoneen sängyt ovat nyt tyhjillään. Täällä hoidetaan kaikkein vaikeimmin vammautuneet traumapotilaat sekä neurokirurgista hoitoa vaativia ja pahoja palovammoja saaneita potilaita. Traumahälytyksen aiheuttavia potilaita kertyy vuoden aikana noin 400.

- Joskus kuluu viikko ilman ainuttakaan traumapotilasta. Joillekin päiville heitä saattaa osua seitsemän, sanoo traumahoitajan vuoroa tekevä sairaanhoitaja

Juhapetteri Jääskeläinen

Traumahoitajan vastuulla on traumahälytyksen tekeminen ensihoitoyksikön VIRVE-puhelimeen soittaman ennakkoilmoituksen perusteella. Kun hälytys on tehty, traumatiimiläiset pukeutuvat ensihoitohuoneen ulkopuolella naulakossa roikkuviin liiveihin.

Potilasta odotellessa

Traumatiimi koostuu erikoistuvista sairaalalääkäreistä ja kokeneista sairaanhoitajista. Tiimin kokoonpano riippuu siitä, keitä lääkäreitä ja hoitajia vuoroon sattuu osumaan. Taustatukea on saatavilla seniorilääkäreiltä. Tarpeen vaatiessa paikalle voidaan hälyttää myös neuro-, plastiikka- tai käsikirurgi.

Värikoodatut liivit helpottavat oman työparin tunnistamista. Traumajohtajan ja -hoitajan liivit ovat keltaiset, röntgenlääkärillä ja kirurgisella hoitajalla ne ovat oranssit. Anestesialääkäri ja -hoitaja pukeutuvat sinisiin liiveihin.

VIRVE-puhelin pysyy nyt hiljaisena, mutta traumajohtajan vuorossa olevalla sairaalalääkäri

Olli Komulaisella

Myös ulkopuoliset konsultaatiot työllistävät ja puhelin pirisee usein, joten toimettomana ei tarvitse olla edes silloin, kun paarihuoneenkin puolelle sattuu hiljainen päivä.

- Kun traumahälytys tehdään, muut tehtävät keskeytetään. Ennakkoilmoituksen ja potilaan saapumisen väliin jäävänä aikana muut potilaat pyritään hoitamaan sellaiseen kuntoon, että he pystyvät odottamaan. Tarpeen vaatiessa voidaan pyytää etupuolelta lääkäriä avuksi.

Traumahoitaja täyttää potilaasta ennakkoilmoituskaavakkeen ensihoitoyksikön ennakkoilmoituksen perusteella. Hän tekee päätöksen traumahälytyksestä potilaan tilan sekä vammamekanismin ja -energian perusteella, tarvittaessa lääkäriä konsultoiden.

Ennakkoilmoituksen perusteella tiedetään potilaan arvioitu tuloaika tapaturma-asemalle. Tavanomainen odotusaika on 10-15 minuuttia, jonka aikana tiimi käy läpi ennakkoilmoituksen tiedot ja varautuu niiden perusteella hoitotoimenpiteisiin.

Protokolla toimii

Traumapotilaan hoito on järjestelmällistä. Ensihoitohuoneessa voi olla potilasta vastaanottamassa yli kymmenen henkilöä ja lisäksi opiskelijoita, joten jokaisen on tiedettävä oma paikkansa.

Kun potilas tuodaan paikalle, traumajohtaja tekee ensiarvion potilaan ilmateiden ja verenkierron tilasta sekä mahdollisesti henkeä uhkaavista vammoista.

Ensiarvion jälkeen tiimi kuuntelee ensihoitoyksikön raportin vammamekanismista, potilaalle tehdyistä hoitotoimenpiteistä, potilaan kunnosta tavattaessa sekä perussairauksista. Ensihoitoyksikkö kertoo myös, onko tilanteessa ollut mukana poliisi ja ovatko omaiset tietoisia tapahtuneesta.

Potilas saa kipulääkityksen ja hänet siirretään traumapatjalle. Anestesiahoitaja ja kirurginen hoitaja riisuvat potilaan vaatteet, kytkevät hänet valvontalaitteisiin ja kertovat shokkilomaketta täyttävälle hoitajalle, mitä nesteitä potilaalle annetaan.

Anestesia- ja traumalääkärit tekevät varsinaisen tutkimuksen, jossa käydään läpi potilaan hengitystiet, hengitys, verenkierto, neurologinen tila ja vammamekanismi. Jos potilas on tajuissaan, häneltä kysytään vointia ja tietoa mahdollisista allergioista.

Traumajohtaja kertoo löydöksistä ääneen, jolloin informaatio kulkee koko tiimille. Traumajohtaja tekee myös päätökset hoitotoimenpiteistä, jotka ovat tarpeen potilaan henkeä uhkaavan tilan poistamiseksi.

Kaikki tapahtuu järjestelmällisesti, mutta eri toiminnot tapahtuvat päällekkäin. Tilanne voi kestää kymmenestä minuutista pariin tuntiin.

- Tärkeää on luottamus tiimiin ja siihen, että jokainen tekee oman työnsä, traumahoitaja Jääskeläinen toteaa.

Nimitaulu helpottaa työnjakoa

Ensihoitohuoneen seinätauluun on kirjoitettu tussilla vuorossa olevien traumajohtajan, traumahoitajan, anestesiahoitajan ja kirurgisen hoitajan etunimet. Traumahälytyksen tullessa nimensä tauluun kirjoittavat myös paikalle hälytettävät röntgenlääkäri ja anestesialääkäri.

Nimitaulu helpottaa tiimiläisten välistä kommunikaatiota ja työnjakoa. Esimerkiksi instrumenttipyynnöt voidaan kohdentaa nimellä tietylle henkilölle.

- Jos joku tiimin jäsenistä ei pääse paikalle, hän hoitaa itse sijaisen tilalle. Pääsääntöisesti tiimiläiset eivät sitoudu sellaisiin toimenpiteisiin, joista he eivät pääse irrottautumaan, Jääskeläinen selittää.

Kevään moottori- ja polkupyöräkausi tietää ruuhkaa ensihoitohuoneeseen. Eniten potilaita tulee kesäiltaisin ja -öisin, kun lisääntynyt alkoholin käyttö aiheuttaa onnettomuuksia. Traumatiimi on valmiina.

Simulaatioharjoitukset tuovat varmuutta

Koska traumahälytys saattaa osua yksittäisen traumatiimiläisen kohdalle vain harvoin, lisävarmuutta traumapotilaiden hoitoon tuo säännöllinen harjoittelu. Töölön tapaturma-asemalla harjoittelu hoidetaan traumasimulaatioilla, joissa traumahoitoa harjoitellaan oman henkilökunnan kesken.

Simulaatioita järjestetään kerran tai kaksi kuukaudessa. Lääkärit osallistuvat traumasimulaatioon vähintään kerran sairaalassaolonsa aikana. Hoitajat harjoittelevat kerran vuodessa.

Marraskuun alussa pääkaupunkiseudulla järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa European Trauma Course (ETC), joka on yhteiseurooppalainen, sertifioitu traumakurssi. Viisi vuotta sitten kehitetty ja vuonna 2008 virallisemmin lanseerattu ETC on käytössä monissa Euroopan maissa.

- Kaksi ja puolipäiväisestä intensiivikurssista luentoja on kolme tuntia. Kurssi rakentuu simulaatioharjoitusten ympärille, ja näissä edetään yksinkertaisista monimutkaisempiin kurssin edetessä, kertoo kurssin järjestämiseen osallistuva Töölön tapaturma-aseman osastonlääkäri Tim Söderlund.

Kurssilla keskitytään niin ryhmätyöskentelyyn kuin yksittäisiin perustaitoihin, kuten pleuradreenin laittamiseen ja intubointiin. Myös potilaan tutkimista ja tutkimustulosten arviointia harjoitellaan.

Huomiota kiinnitetään muun muassa kommunikaation sujuvuuteen ja johtamistaitoihin. Nämä taidot punnitaan kurssin päätteeksi järjestettävässä näyttökokeessa, joissa kukin koulutettava toimii vuorollaan traumajohtajana.

Kurssi on tarkoitettu lääkintähenkilöstölle, mutta soveltuu tällä hetkellä lähinnä lääkäreille. Lääkärit toimivat harjoitustilanteissa myös hoitajien rooleissa.

- Toivottavaa olisi, että kurssia voitaisiin muokata sillä tavoin että hoitajat voitaisiin ottaa mukaan, Söderlund sanoo.

Intensiivisen ja yksilöllisen koulutuksen mahdollistaa kouluttajien suuri määrä: kahta koulutettavaa kohti on yksi kouluttaja. Alkuvaiheessa suuri osa kouluttajista tulee ulkomailta. Suomalaisia kouluttajia pyritään kouluttamaan lisää.

- Tarkoitus olisi saada kurssi pyörimään säännöllisesti. ETC auttaa pitämään tietotaitoa yllä ja tuo varmuutta, kun erilaisia tilanteita pystytään harjoittelemaan useita kertoja.

Fakta

Tehokasta traumahoitoa

Töölön sairaalassa tiimimuotoiseen traumahoitoon siirryttiin vuonna 2003, ensimmäisenä Suomessa.

Traumahoidon keskittäminen parantaa hoidon laatua, sillä se mahdollistaa henkilökunnan rutinoitumisen.

Vaihtuvassa traumatiimissä kokeneimpien jäsenten vahvuudet tukevat toisten heikkouksia.